Raportti: Venäjä sotii verettömästä mutta tappavasti – informaatiosodankäynnillä pyritään horjuttamaan länsimaita
Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Venäjän näkee informaatiosodankäynnin osana koko ajan käynnissä olevaa lännen ja Venäjän kamppailua, joka voi päättyä vain toisen osapuolen lopulliseen hävitykseen.
Venäläisessä keskustelussa informaatiosodankäynti nähdään olennaisimpana osana tulevaisuuden sotia, joissa sotatoimet kohdistuvat etenkin vihollisen väestöön. Demokraattisten valtioiden väestöön vaikuttaen Venäjä pyrkii kylvämään epäilyksen siemeniä ja leventämään jo olemassa olevia jakolinjoja. Toiminnan tavoitteena on heikentää yhteiskuntien sisäistä koheesiota.
”Venäjän informaatiosodankäynnin päämääränä on yksilön päätöksentekokyvyn heikentäminen ja henkisen kriisinsietokyvyn murentaminen”, tiivistää raportin kirjoittanut projektitutkija Mari Puurunen.
Raportissa kuvataan Venäjän informaatiosodankäynnin termistöä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan. Tänä aikana informaatiosodankäynti on noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Venäjän informaatiosodankäynnin toimet tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi vastata yhtenäisenä rintamana viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.
Asian vakavuus tulisi heijastua myös käytettävässä termistössä: informaatiovaikuttamisen sijaan Suomessakin tulisi keskustella informaatiosodankäynnistä, tai vähintäänkin vihamielisestä valtiollisesta informaatiovaikuttamisesta. Terminologinen muutos suuntaisi ajattelua kohtaamaan informaatiosodankäynti sen vakavuutta vastaavalla tavalla.
”Suomalaisessa keskustelussa vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta esille tulisi nostaa myös keinot sen proaktiiviseksi torjumiseksi niin valtion kuin yksittäisen kansalaisen osalta. Venäjän näkemys informaatiosodankäynnin ylisukupolvisesta kestosta tulisi näkyä pitkän aikavälin suunnitteluna myös suomalaisessa kontekstissa”, toteaa Mari Puurunen.
Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari PuurunenProjektitutkija
mari.i.puurunen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme