Jyväskylän yliopisto

Raportti: Venäjä sotii verettömästä mutta tappavasti – informaatiosodankäynnillä pyritään horjuttamaan länsimaita

Jaa

Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.

Projektitutkija Mari Puurusen mukaan Suomessa pitäisi puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Projektitutkija Mari Puurusen mukaan Suomessa pitäisi puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan. Teemu Rahikka Jyväskylän yliopisto

Venäjän näkee informaatiosodankäynnin osana koko ajan käynnissä olevaa lännen ja Venäjän kamppailua, joka voi päättyä vain toisen osapuolen lopulliseen hävitykseen.

Venäläisessä keskustelussa informaatiosodankäynti nähdään olennaisimpana osana tulevaisuuden sotia, joissa sotatoimet kohdistuvat etenkin vihollisen väestöön. Demokraattisten valtioiden väestöön vaikuttaen Venäjä pyrkii kylvämään epäilyksen siemeniä ja leventämään jo olemassa olevia jakolinjoja. Toiminnan tavoitteena on heikentää yhteiskuntien sisäistä koheesiota.

”Venäjän informaatiosodankäynnin päämääränä on yksilön päätöksentekokyvyn heikentäminen ja henkisen kriisinsietokyvyn murentaminen”, tiivistää raportin kirjoittanut projektitutkija Mari Puurunen.

Raportissa kuvataan Venäjän informaatiosodankäynnin termistöä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan. Tänä aikana informaatiosodankäynti on noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Venäjän informaatiosodankäynnin toimet tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi vastata yhtenäisenä rintamana viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.

Asian vakavuus tulisi heijastua myös käytettävässä termistössä: informaatiovaikuttamisen sijaan Suomessakin tulisi keskustella informaatiosodankäynnistä, tai vähintäänkin vihamielisestä valtiollisesta informaatiovaikuttamisesta. Terminologinen muutos suuntaisi ajattelua kohtaamaan informaatiosodankäynti sen vakavuutta vastaavalla tavalla.

”Suomalaisessa keskustelussa vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta esille tulisi nostaa myös keinot sen proaktiiviseksi torjumiseksi niin valtion kuin yksittäisen kansalaisen osalta. Venäjän näkemys informaatiosodankäynnin ylisukupolvisesta kestosta tulisi näkyä pitkän aikavälin suunnitteluna myös suomalaisessa kontekstissa”, toteaa Mari Puurunen.

Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Projektitutkija Mari Puurusen mukaan Suomessa pitäisi puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Projektitutkija Mari Puurusen mukaan Suomessa pitäisi puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Teemu Rahikka Jyväskylän yliopisto
Lataa
Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Vuoden 2026 alussa aloittava Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen korkeakoulukonserni on yksi Suomen suurimmista22.12.2025 10:05:52 EET | Tiedote

Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto sekä vähemmistöomistajat Jämsän kaupunki ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Poke) allekirjoittivat tänään 22.12.2025 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) osakkeita koskevan osakekauppakirjan. Jyväskylän kaupunki myy 50,6 % ja Jämsän kaupunki sekä Poke kumpikin 5 % ammattikorkeakoulun osakkeista Jyväskylän yliopistolle. Osakekaupan jälkeen Jyväskylän yliopistosta tulee ammattikorkeakoulun pääomistaja 60,6 % omistusosuudella, Jyväskylän kaupungin säilyttäessä 39,4 % omistusosuuden.

Nordea lahjoittaa 50 000 euroa lisää Jyväskylän yliopiston luonnon monimuotoisuustutkimukseen22.12.2025 08:01:00 EET | Tiedote

Nordea ja Jyväskylän yliopisto jatkavat vuoden 2025 aikana aloitettua nelivuotista tutkimusohjelmaa, jossa kehitetään taloudellisesta toiminnasta aiheutuvan luontojalanjäljen arviointimenetelmiä. Vuoden alussa tutkimusohjelmaan lahjoitetun 200 000 euron lisäksi Nordea on nyt vuoden lopussa lisännyt rahoitustaan 50 000 eurolla. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on syventää koko yhteiskunnan ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja edistää kestävää siirtymää Pohjoismaissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye