Raportti: Venäjä sotii verettömästä mutta tappavasti – informaatiosodankäynnillä pyritään horjuttamaan länsimaita
6.6.2024 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Venäjän näkee informaatiosodankäynnin osana koko ajan käynnissä olevaa lännen ja Venäjän kamppailua, joka voi päättyä vain toisen osapuolen lopulliseen hävitykseen.
Venäläisessä keskustelussa informaatiosodankäynti nähdään olennaisimpana osana tulevaisuuden sotia, joissa sotatoimet kohdistuvat etenkin vihollisen väestöön. Demokraattisten valtioiden väestöön vaikuttaen Venäjä pyrkii kylvämään epäilyksen siemeniä ja leventämään jo olemassa olevia jakolinjoja. Toiminnan tavoitteena on heikentää yhteiskuntien sisäistä koheesiota.
”Venäjän informaatiosodankäynnin päämääränä on yksilön päätöksentekokyvyn heikentäminen ja henkisen kriisinsietokyvyn murentaminen”, tiivistää raportin kirjoittanut projektitutkija Mari Puurunen.
Raportissa kuvataan Venäjän informaatiosodankäynnin termistöä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan. Tänä aikana informaatiosodankäynti on noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Venäjän informaatiosodankäynnin toimet tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi vastata yhtenäisenä rintamana viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.
Asian vakavuus tulisi heijastua myös käytettävässä termistössä: informaatiovaikuttamisen sijaan Suomessakin tulisi keskustella informaatiosodankäynnistä, tai vähintäänkin vihamielisestä valtiollisesta informaatiovaikuttamisesta. Terminologinen muutos suuntaisi ajattelua kohtaamaan informaatiosodankäynti sen vakavuutta vastaavalla tavalla.
”Suomalaisessa keskustelussa vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta esille tulisi nostaa myös keinot sen proaktiiviseksi torjumiseksi niin valtion kuin yksittäisen kansalaisen osalta. Venäjän näkemys informaatiosodankäynnin ylisukupolvisesta kestosta tulisi näkyä pitkän aikavälin suunnitteluna myös suomalaisessa kontekstissa”, toteaa Mari Puurunen.
Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari PuurunenProjektitutkija
mari.i.puurunen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme