Raportti: Venäjä sotii verettömästä mutta tappavasti – informaatiosodankäynnillä pyritään horjuttamaan länsimaita
6.6.2024 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Venäjän näkee informaatiosodankäynnin osana koko ajan käynnissä olevaa lännen ja Venäjän kamppailua, joka voi päättyä vain toisen osapuolen lopulliseen hävitykseen.
Venäläisessä keskustelussa informaatiosodankäynti nähdään olennaisimpana osana tulevaisuuden sotia, joissa sotatoimet kohdistuvat etenkin vihollisen väestöön. Demokraattisten valtioiden väestöön vaikuttaen Venäjä pyrkii kylvämään epäilyksen siemeniä ja leventämään jo olemassa olevia jakolinjoja. Toiminnan tavoitteena on heikentää yhteiskuntien sisäistä koheesiota.
”Venäjän informaatiosodankäynnin päämääränä on yksilön päätöksentekokyvyn heikentäminen ja henkisen kriisinsietokyvyn murentaminen”, tiivistää raportin kirjoittanut projektitutkija Mari Puurunen.
Raportissa kuvataan Venäjän informaatiosodankäynnin termistöä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan. Tänä aikana informaatiosodankäynti on noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Venäjän informaatiosodankäynnin toimet tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi vastata yhtenäisenä rintamana viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.
Asian vakavuus tulisi heijastua myös käytettävässä termistössä: informaatiovaikuttamisen sijaan Suomessakin tulisi keskustella informaatiosodankäynnistä, tai vähintäänkin vihamielisestä valtiollisesta informaatiovaikuttamisesta. Terminologinen muutos suuntaisi ajattelua kohtaamaan informaatiosodankäynti sen vakavuutta vastaavalla tavalla.
”Suomalaisessa keskustelussa vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta esille tulisi nostaa myös keinot sen proaktiiviseksi torjumiseksi niin valtion kuin yksittäisen kansalaisen osalta. Venäjän näkemys informaatiosodankäynnin ylisukupolvisesta kestosta tulisi näkyä pitkän aikavälin suunnitteluna myös suomalaisessa kontekstissa”, toteaa Mari Puurunen.
Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari PuurunenProjektitutkija
mari.i.puurunen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme