IT-alan työllisistä jo merkittävä osa on ulkomaalaistaustaisia
Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät nykyään yhtä usein erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaiset, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissaan.
Yksi syy viime vuosien muutokseen on informaation ja viestinnän toimialan nousu ulkomaalaistaustaisten keskeiseksi työllistäjäksi.
”Vuonna 2016 noin 4 % ulkomaalaistaustaisista työllisistä – saman verran kuin suomalaistaustaisista – työllistyi informaation ja viestinnän toimialalle. Vuonna 2023 toimiala työllisti kuitenkin jo lähes joka kymmenennen ulkomaalaistaustaisen työllisen. Suomalaistaustaisten keskuudessa osuus oli kasvanut vain hieman, 5 %:iin”, Sutela kirjoittaa.
Saman kehityksen voi nähdä myös siitä, että vuosien 2016 ja 2023 välillä ulkomaalaistaustaisten osuus informaatio ja viestintä -toimialan kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä on noussut 7 prosentista noin 15 prosenttiin. Vastaavanlaista muutosta suuntaan tai toiseen ei Sutelan mukaan löydy muilta toimialoilta.
Yhtä suuri osuus ulkomaalais- ja suomalaistaustaisista 20–64-vuotiaista työllisistä työskenteli vuonna 2023 erityisasiantuntijoina: 28 %. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset työskentelivät edelleen suomalaistaustaisia useammin erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöinä (22 % vs. 18 %) sekä luokassa ”muut työntekijät” (14 % vs. 5 %).
Ulkomaalaisten työllisyysasteen hyvä kehitys pysähtyi vuonna 2023
Tilastokeskuksen Tieto&trendit-verkkolehdessä julkaistiin samaan aikaan myös yliaktuaari Tarja Baumgartnerin artikkeli, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste on noussut selvästi useiden vuosien ajan, mutta viime vuonna työllisyyden kasvu pysähtyi.
”Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste nousi tarkastellun kahdeksan vuoden aikana, mutta ulkomaalaistaustaisilla nousu oli nopeampaa. Työllisyysasteet nousivat eniten niissä taustamaaryhmissä, joissa työllisyysaste oli matalin tarkastelujakson alussa. Vaikka työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023, työllisyysaste nousi kuitenkin erityisen selvästi vuosien 2021–2023 aikana niillä, joiden taustamaa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”, Baumgartner kirjoittaa.
”Vuosien hyvän työllisyyskehityksen jälkeen taloudellisen suhdannetilanteen heikentyminen vuoden 2022 jälkeen vaikeuttaa työllistymistä syntyperästä riippumatta, mutta yleinen taloustilanne heijastuu yleensä herkemmin heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, kuten ulkomaalaistaustaisiin”, Baumgartner toteaa.
Ulkomaalaistaustaisia ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna SutelaErikoistutkija
Puh:029 551 2907hanna.sutela@stat.fiTarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:029 551 3561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme