Oletko nähnyt kissankäpälää?

Tiedätkö ja tunnistatko kissankäpälän?

Vaaksanmittainen ketokasvi on saanut nimensä kukinnosta, jonka pörröiset mykeröt ovat ryhmittyneet verson latvaan tassunanturoiden tapaan – “karvainen ja pehmeä kuin kissantassu”! Valkoiset tassut ovat poikia ja selvästi punertavat tyttöjä, sillä kissankäpälän hede- ja emikukinnot ovat eri kasveissa.

Kissankäpälä pärjää karuissa ja kuivissa ympäristöissä. Se suosii avoimia ketoja ja kalliorinteitä, mutta menestyy myös kangasmetsissä. Varjossa käpälät sinnittelevät usein kukattomina lehtiruusukkeina.

Kissankäpälä muodostaa suikertavan maavarren ja pintarönsyjen avulla mattomaisia kloonikasvustoja. Lehdet ovat pääosin tiiviinä ruusukkeena maanpinnassa ja ne ovat kauttaaltaan valkoisen vanukekarvan peitossa. Kasvi on pieni, mutta sen juuret tunkeutuvat jopa puolen metrin syvyyteen.

Entisaikaan kissankäpälä hyötyi sekä kuloista että kaskeamisesta. Kaskimaille kehittyneet ahot ovat kuitenkin kadonneet ja monet muutkin sopivan avoimet kasvupaikat ovat kasvaneet umpeen, joten moni on huomannut kissankäpälän vähentyneen tai peräti kadonneen vanhoista lapsuudenmaisemista. Kissankäpälällä on kuitenkin kyky hakeutua ihmisen luomiin uusiin ympäristöihin kuten hiekkapohjaisille tienpientareille ja ratavalleille.

Ilmoita havaintosi kissankäpälästä!

Tiedätkö kissankäpälän kasvupaikan ja oletko nähnyt sitä vielä viime vuosina Etelä-Karjalassa tai Kymenlaaksossa? Ilmoita havaintosi kasvupaikoista, niiden nykytilasta ja mahdollisista muutoksista Lajitietokeskukseen (Laji.fi). Palveluun ei tarvitse kirjautua. Mikäli havainnon tallentaminen ei onnistu, tiedot voi myös lähettää sähköpostitse alla mainittuun osoitteeseen. Myös kuvia kissankäpälistä otetaan mielihyvin vastaan.

Käpälähavainnoista tehdään kaikille havaintojaan ilmoittaneille pienimuotoinen yhteenveto ja tiedot myös liitetään osaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon Kastikka-havaintotietokantaa.