Ammattiliitto Pron hallitus: Suomen työmarkkinamallin tulisi perustua sopimiseen, ei lakiin

Vientivetoista työmarkkinamallia valmistellut kolmikantainen työryhmä ei ollut työssään yksimielinen, ja palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhdessä mietintöön eriävän mielipiteen. Työriitalain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentää valtakunnansovittelijan edellytyksiä hoitaa tehtäviään. Orpon hallitusohjelman mukaista, sovittelijan käsiä lailla suoraan sitovaa, muotoilua ei kuitenkaan työryhmän mietinnössä ole.

– Hallituksen esitykseen on tullut työryhmässä hieman järkeä. On hyvä, että nyt lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä valtakunnansovittelijan käsiä ei sidota sovintoehdotusten osalta, toteaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Pro ei kannata vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaamista lakiin, vaan siitä tulisi sopia työmarkkinaosapuolten kesken. Eri toimialoilla on erilaisia tarpeita ja tilanteita, kuten työvoimapulaa tai matalapalkkaisuutta. Työmarkkinamallissa tulee huomioida kaikkien henkilöstöryhmien asema ja alakohtaiset erityistarpeet, mahdollistamalla jousto perustellusta syystä.

Tarve yhteiselle tilannekuvalle palkka-, tuottavuus- ja inflaatiokehityksestä

Orpon hallitus on perustellut työmarkkinauudistuksiaan Ruotsin mallilla. Hallitus on kuitenkin soveltanut naapurimaan työmarkkinamallia hyvin valikoiden ja unohtanut mallin työntekijäturvaa vahvistavat tekijät, kuten ammattiliittojen tulkintaetuoikeuden ja kanneoikeuden.

– Työmarkkinamallia uudistaessa hallituksen olisi mahdollista aidosti seurata Ruotsin mallia, jossa esimerkiksi valtakunnansovittelijan toimisto tuottaa palkkatilastoja kaikkien työmarkkinaosapuolten käyttöön, Malinen huomauttaa.

Pron hallitus korostaa, että valtakunnansovittelijan toimiston resursseja tulee myös vahvistaa, jotta taataan nopea ja tehokas sovitteluprosessi työriitatilanteissa ja mahdollistetaan myös ennakollinen vapaaehtoinen sovittelu.

Pro haluaa muistuttaa, että Suomea sitoo kansainväliset sopimukset. Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksilla turvataan ammattiliittojen autonomia neuvottelutavoitteiden asetannassa. Ammatillisia järjestäytymisvapauksia koskeva yleissopimus 87 kieltää kaikenlaisen julkisten viranomaisten toiminnan, joka vaikeuttaa ammattiliittojen itsenäisessä harkintavallassa olevaa toimintaa. Yleissopimuksella 98 valtiot velvoitetaan turvaamaan vapaaehtoisten työehtosopimusneuvotteluiden toteutumista ja pidättäytymään puuttumasta tai sekaantumasta työehtosopimusneuvotteluihin liittyvään toimintaan. Parhaillaan Genevessä on käynnissä ILOn työkonferenssi, johon myös työministeri Arto Satonen osallistuu.

– Toivomme, että työministeri kuuntelee herkällä korvalla, mitä kansainväliset sopimukset Suomelta edellyttävät, Malinen sanoo.