Kokoomuksen Aalto-Setälä: Ilmastonmuutos on liian vakava asia identiteettipolitiikan vasaraksi

Aalto-Setälän mukaan hallitus tekee vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa monella eri rintamalla.

”Ympäristö- ja ilmastopolitiikka on tälle hallitukselle muun muassa hyvin kunnianhimoista elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Hallitus mahdollistaa puhtaan siirtymän investointeja ja innovaatioita paitsi täällä Suomessa myös maissa, jotka eivät ole lähellekään niin pitkällä kuin me”, Aalto-Setälä toteaa.

”Suomessa energia on niin puhdasta, että kaikki pistorasiat voisi maalata vihreiksi. Fossiilisen polton vähentäminen on tärkein ilmastopolitiikan tavoitteemme, ja vaikutamme teknologialla ja politiikalla päästöihin aiempaa vahvemmin myös EU:ssa”, Aalto-Setälä jatkaa.

Aalto-Setälä toteaa, että myös hallituksen luontopolitiikka on kunnianhimoista.

”Esimerkiksi Saaristomeri-ohjelma, jota yllätyksekseni jouduin puolustamaan illan täysistunnossa useita kertoja. Teemme Saaristomerestä ja sen valuma-alueista kiertotalouden esimerkkikohteen, jotta maatalouden ravinteet eivät valuisi enää merta rehevöittämään eikä rahtialusten jätteitä laskettaisi enää mereen. Rahtialusten jätevesien laskun kieltävä laki tulee liikenne- ja viestintäministeriöstä ulos syksyllä. Saaristomeri-ohjelmalle ja vesiensuojelun tehostamisohjelmalle on varattu 30 miljoonaa euroa”, Aalto-Setälä kertoo.

”Luontoarvoista pidetään kiinni myös maalla. Hallitus suojelee historiallisen suuren määrän vanhoja, luonnonvaraisia metsiä valtion mailla, mutta ei sosialisoi yksityisten metsänomistajien omaisuutta. Vapaaehtoisuuteen perustuvaan Metso-ohjelmaan käytetään tänä vuonna 23 miljoonaa euroa ja Helmi-ohjelmaan 23,3 miljoonaa euroa”, Aalto-Setälä jatkaa.

Aalto-Setälä huomauttaa myös ilmastotavoitteiden haasteesta.

”Hiljattain saamamme ennakkotiedon mukaan maankäyttösektori palasi nettonieluksi viime vuonna. Tähän vaikuttivat noin yhdeksällä prosentilla edellisvuodesta pienentyneet hakkuumäärät. Tällä tiellä meidän on pystyttävä jatkamaan. On kuitenkin niin, että pidemmällä aikavälillä on entistä vaikeampaa pysyä hiilinielutavoitteissa, kun Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt jo 14 vuotta. Uskon, että Suomi on vuonna 2030 nettonielu, mutta ei tarpeeksi suuri meille asetettuun tavoitteeseen nähden. Toimenpiteitä tarvitaan siis lisää”, Aalto-Setälä toteaa.

”On myös myönnettävä, että hallitus tasapainoilee monien intressien välillä. Ympäristön lisäksi huomioon on otettava muutkin Suomen kannalta tärkeät realiteetit ja tehtävä päätökset myös sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, muutenhan meitä välikysymyskeskustelussa kritisoineet entiset vihreät ympäristöministerit olisivat hiilinieluongelman jo ratkaisseet”, Aalto-Setälä huomauttaa.

”Puhtaan siirtymän edistämiseksi ja vanhojen valtion metsien ja Saaristomeren suojelemiseksi tämä hallitus tekee edeltäjiään enemmän”, Aalto-Setälä päättää.