Ainutlaatuinen panoraamatapetti konservoitiin kestämään alkuperäisellä paikallaan
Ranskalainen panoraamatapetti Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac konservoitiin Museoviraston hankkeessa vuosina 2018–2023. Tavoitteena oli saada harvinaisen täydellisenä säilynyt tapettikokonaisuus esille alkuperäiseen ympäristöönsä Florinin huvimajaan Seurasaareen. Konservointihankkeesta on nyt julkaistu verkossa kattava raportti.

Panoraamatapetilla tarkoitetaan ranskalaista laattapainettua maisematapettia, joita on valmistettu 1700-luvun lopulta alkaen. Panoraamatapetit oli suunniteltu ripustettavaksi yhden huoneen seinille, niin että maisema ympäröi katsojaa. Florinin huvimajaan todennäköisesti 1850-luvun alussa hankittu Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac -tapetti tuo katsojan eteen romanttisen kolmiodraaman 1500-luvulta. Tarina perustuu Sir Walter Scottin (1771–1832) suosittuun eeppiseen runoon The Lady of the Lake vuodelta 1810.
Huvimaja sijaitsi alun perin Neiti Jenny Florinin (1854–1925) matalan puisen kaupunkitalon puutarhassa Helsingin Bulevardilla. Hän lahjoitti huvimajansa vuonna 1911 Seurasaaren ulkomuseolle, joka oli perustettu pari vuotta aiemmin.
Florinin huvimajan alkuperäiseen tapettikokonaisuuteen kuuluu yhteensä 32 vuotaa, joista Museoviraston kokoelmissa on säilynyt 31. Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac -tapetista nykypäiviin on säilynyt vain kymmenkunta kokonaisuutta, ja nyt konservoitu Florinin huvimajan kokonaisuus on niistä kattavin. Tapettikokonaisuuden säilyminen lähes täydellisenä ja huvimajassa, sen alkuperäisessä urbaanissa kontekstissa, tekee siitä ainutlaatuisen.
”1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta”, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo.
Tapetti haluttiin palauttaa alkuperäiseen ympäristöönsä
Florinin huvimajaa ja sen interiööriä on korjattu 15–20 vuoden välein vuosina 1934, 1948–49, 1964–65 ja 1981–82. Viimeisin korjausväli on siis huomattavan pitkä aikaisempiin verrattuna, ja rakennus tapetteineen oli päässyt entistä huonompaan kuntoon.
Restauroinnin alkaessa Florinin huvimajan panoraamatapetti oli altistunut yli 170 vuoden ajan kemiallisille ja fysikaalisille muutoksille, kuten valolle, mikrobeille ja tuhohyönteisille. Valmistamisen jälkeen vuodat on rullattu ja kuljetettu maitse ja meritse tuhansien kilometrien päähän. Tapetti on irrotettu huvimajan seiniltä ainakin kolme kertaa, ja vuotakokonaisuudet on todennäköisesti säilytetty ja kuljetettu rullalla.
Florinin tapetin konservointisuunnitelmat ja toimenpiteet ovat alusta asti tähdänneet siihen, että tapetti ripustettaisiin konservoinnin jälkeen takaisin alkuperäiselle paikalleen Florinin huvimajaan. Huvimaja sijaitsee Seurasaaren ulkomuseossa Helsingissä. Myös huvimaja restauroitiin siten, että herkät tapetit säilyisivät mahdollisimman hyvin, vaikka täysimittaisia museo-olosuhteita ei ole mahdollista järjestää säiden armoilla olevaan rakennukseen.
Osa tapeteille tehdyistä konservointitoimenpiteistä on täysin uusia, ja ratkaisuja haettiin myös perinteisten tapettien konservointimenetelmien ulkopuolelta. Taustaksi valittiin vuosituhansia vanha japanilainen shitabari-rakenne, joka on suunniteltu tukemaan hauraita maalauksia ja kestämään vaihtelevia ulko-olosuhteita vastaavia olosuhteita.
Raportti esittelee hankkeen vaiheet ja tekijät
Tapettien viimeisimpään restaurointihankkeeseen on vuosien varrella osallistunut useita henkilöitä. Huvimajan ja tapetin konservointia tehtiin virkatyönä restaurointiyksikön [KP2] Seurasaaren-konservointitiimissä vuosina 2015–2019. Tapetista vastasi ensin konservaattori Anna-Maria Kymäläinen, ja syyskuussa 2018 mukaan tuli Sara Théodore. Vuonna 2020 tapettien konservointi ja huvimajan interiöörien restaurointityöt sekä myös työntekijät siirtyivät urakoitsija Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasille. Hanke toteutettiin Museoviraston Kulttuuriympäristöosaston Restauroinnin käytännöt -yksikössä.
Nyt julkaistavassa konservointiraportissa on kerrottu kattavasti konservaattoreiden pohdinnoista, prosessista sekä materiaali- ja työskentelyratkaisuista. Julkaisua voidaan käyttää ja soveltaa tulevaisuudessa vastaavanlaisten hankkeiden toteuttamisessa.
Tapettien konservointiin osallistunut tiimi saavutti tavoitteensa, ja tapetteihin voi tutustua alkuperäisellä paikallaan Florinin huvimajassa Seurasaaren ulkomuseossa. Museo on avoinna kesäisin, ja sen avoinnapidosta vastaa Suomen kansallismuseo, joka on osa Museovirastoa.
Florinin huvimajan ja tapettien konservointia ja restaurointia esitellään Korjaustaito-sivustolla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Théodore. konservaattori, 0295 33 6138, sara.theodore@museovirasto.fi
Anna-Maria Kymäläinen, erikoisasiantuntija, 0295 33 6230, anna-maria.kymalainen@museovirasto.fi
Yhteyshenkilöiltä saa tarvittaessa myös lisää kuvia.
Kuvat
Linkit
Museovirasto Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme