Korjattu tiedote: Kuntien ilmastopäästöt laskeneet 38 prosenttia 2000-luvun huippuvuodesta
Suomen ympäristökeskuksen tiedote, joka korvaa 16.5.2024 julkaistun tiedotteen tiedot
Suomen ympäristökeskus julkaisi 16.5.2024 tiedotteen kuntien ilmastopäästöistä. Tieliikenteen päästöjen laskennassa havaittiin tiedotteen julkaisemisen jälkeen virhe, mikä vaikuttaa kaikkien sektoreiden päästöjen osuuteen. Tämän takia Syke julkaisee poikkeuksellisesti koko tiedotteen korjatuin luvuin ja se korvaa siten aiemman tiedotteen. Suurin muutos on liikenteen päästöissä, jotka päinvastoin kuin aiemmin kerrottiin, eivät kasvaneet vaan alenivat 3,7 prosenttia. Tämä vaikutti myös päästöjen kokonaismäärään: kuntien ilmastopäästöt laskivat 38 prosenttia vuosina 2006-2022 aiemmin kerrotun 36 prosentin sijaan. Syke pahoittelee virheestä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.
Vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa. Vuoden 2006 huippuvuodesta päästöt ovat laskeneet 38 prosenttia.
Vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 27,1 prosenttia, maatalous 19,8 prosenttia ja kaukolämpö 14,8 prosenttia kokonaispäästöistä.
”Kunnat ovat tehneet pitkäjänteistä ilmastotyötä ja päästöjen pieneneminen näkyy erityisesti hiilineutraalisuutta tavoittelevien Hinku-kuntien kuntakohtaisissa päästöissä. Kansallisesti sähkön- ja kaukolämmön tuotannon puhdistumisella on ollut suuri merkitys päästöjen pienemisessä. Tekemistä kuitenkin riittää erityisesti ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentämisessä”, erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla ja teollisuudessa. Kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman ja päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden päästöt kasvoivat 24,5 prosenttia hajalähteissä tapahtuneen öljynkäytön kasvun takia.
Energiasektori puhdistuu, kuorma-autoliikenteen päästöt kasvoivat
Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.
Tieliikenteen päästöt pienenivät 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoliikenteessä päästöt kuitenkin kasvoivat siitä huolimatta, että ajosuorite pieneni. Kuorma-autoliikenteen päästöjen kasvuun vaikutti polttoaineisiin sekoitettavien biokomponenttien jakeluvelvoitteen pieneneminen. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät erityisesti dieseliä polttoaineena käyttävissä liikennemuodoissa, kuten kuorma-autoliikenteessä.
Rakennusten muun erillislämmityksen eli öljyn, kaasun ja puun käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Erityisesti öljylämmityksen päästöt pienenivät (-17 prosenttia).
Jätteiden käsittelyn päästöt pienenivät 5,2 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,1 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta 2,8 prosenttia.
Työkonepäästösektorin päästölaskentaa tarkennettu
Työkonesektorin päästölaskentaa päivitettiin rakennus-, kaivos-, metsä- ja maataloustyökoneiden laskennan osalta. Rakennustyökoneiden päästöt allokoidaan nyt laskentavuonna valmistuneiden rakennusten pinta-alan perusteella. Kaivostyökoneiden päästöjen allokoinnissa käytetään kaivannaismääriä.
Metsätyökoneiden päästölaskennassa huomioidaan metsänkäyttöilmoitusten mukainen hakkuupinta-ala ja onko kyseessä ollut harvennus- vai päätehakkuu. Maatalouskoneiden kohdalla huomioidaan kuntakohtainen viljelyspinta-ala ja viljelyskasvit.
Suurimmat muutokset kohdistuivat kaivoskoneisiin, joiden kuntakohtaiset päästöt saattoivat kasvaa huomattavastikin. Myös metsäkoneiden päästöissä oli huomattavia kuntakohtaisia muutoksia.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Suhteellisesti eniten asukaskohtaiset päästöt pienenivät Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa kaikissa asukaskohtaiset päästöt pienenivät 7-8 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset ominaisuudet kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Lisätietoa
- Erikoissuunnittelija Jari Rantsi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1274, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Santtu Karhinen (laskennan vastuuhenkilö), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erityisasiantuntija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 10.–14.3.20256.3.2025 09:34:35 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Kevättulvat jäämässä Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi5.3.2025 09:32:45 EET | Tiedote
Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta.
Muovien uudelleenkäyttöön pitäisi kannustaa5.3.2025 07:58:00 EET | Tiedote
Jätelaki velvoittaa toimimaan ensisijaisesti siten, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Muoviset kertakäyttöpakkaukset ja lyhytikäiset, korjauskelvottomat muovituotteet synnyttävät roskaa, jonka keräys ja käsittely kuluttaa resursseja. Luontoon päätyessään muoviroska aiheuttaa ongelmia. Jos tuotetta voidaan käyttää uudelleen, roskan määrä vähenee. Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista selviää, että esimerkiksi muovipakkausten ja -tuotteiden pantti- ja palautusjärjestelmät, kestäväksi suunnitellut tuotteet, uudelleenkäytön ympärille syntyvät palvelut, veroporkkana ja uuden tavaran houkuttelevuutta vähentävä sääntely kannustavat uudelleenkäyttöön.
Utilising fungi to recycle nutrients from food industry wastewater28.2.2025 08:37:00 EET | Press release
A recent doctoral dissertation explored a new cost-effective fungal-based treatment solution that converts nutrients from food industry wastewater into valuable biomass. This method simultaneously removes nutrients from wastewater and reduces environmental impacts. The dissertation by Danielle Bansfield, a researcher at the Finnish Environment Institute, will be examined at Aalto University on Friday, 7th March 2025, at 12:00.
Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön28.2.2025 08:37:00 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme