Verenpurkauman huuhtelu vähentää uusintaleikkauksia neurokirurgian yleisimmässä päivystystoimenpiteessä
7.6.2024 07:43:22 EEST | HUS | Tiedote
The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman kallonporausleikkauksessa tehtävä huuhtelu kannattaa. Viiden keskuksen satunnaistettu vertailukoe on neurokirurgian alalla suomalaisittain historiallinen.
Suomalaisessa FINISH-tutkimuksessa (Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of chronic subdural haematoma) tutkittiin, kannattaako kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman eli subduraalihematooman huuhtelu leikkaushoidon yhteydessä.
Puolelle potilaista verenpurkauma huuhdeltiin ja puolelle huuhtelu jätettiin tekemättä. Muuten toimenpide suoritettiin samalla tavalla. Päätulos oli, että uusintaleikkauksia oli merkittävästi vähemmän niillä potilailla, joiden leikkaustoimenpiteessä verenpurkauma huuhdeltiin. Potilaiden toimintakyky ja kuolleisuus eivät eronneet ryhmien välillä.
Tutkimushankkeessa olivat mukana kaikki Suomen neurokirurgian yksiköt Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 589 potilasta, joilla oli oireinen krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma.
”Tulosten perusteella suosittelemme, että leikkaus tehdään huuhtelun kanssa kuten nykyinen hoitoprotokolla on Suomessa ollut. Huuhtelun merkitystä leikkauksessa ei ole aiemmin tutkittu satunnaistetulla asetelmalla ja toimenpidemenetelmät vaihtelevat maailmanlaajuisesti”, kertoo toinen päätutkija, dosentti Rahul Raj HUSin Neurokeskuksesta.
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma vaatii neurokirurgista hoitoa päivystyksellisesti
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma on yleisin päivystysaikana neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sen oireina voivat olla kävelyvaikeus, voimaheikkous, puhehäiriö, muistivaikeus, päänsärky tai epileptinen kohtaus.
Ilman hoitoa verenpurkauma voi johtaa kuolemaan. Kallonporausleikkauksessa eli trepanaatiossa kalloon porataan pieni reikä ja verenpurkauma poistetaan joko huuhtelemalla ja asettamalla sen jälkeen laskuputki tai pelkästään asettamalla laskuputki.
Toinen päätutkija, LT Pihla Tommiska lisää, että trepanaatio on yleisimpiä neurokirurgisia toimenpiteitä ja leikkaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Tutkimus on neurokirurgian alalla historiallinen, sillä Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty kansallista viiden keskuksen satunnaistettua vertailevaa tutkimusta.
Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistossa ja HUSissa toimivan Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics (FICEBO) -tutkimusryhmän kanssa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu satunnaistetuista vertailevista tutkimuksistaan.
”Kun Rahul Raj, Pihla Tommiska ja Kimmo Lönnrot vuonna 2019 esittelivät tutkimusideaansa, oli meille heti selvää, että FICEBO valjastaa osaamisensa ja resurssinsa hienon idean ja kunnianhimoisten nuorten tutkijoiden käyttöön. Toiveemme on, että FINISH-tutkimus voi esimerkillään rohkaista nuoria tutkijoita myös pitkäjänteisempään tutkimustyöhön”, toteavat FICEBO-ryhmän johtaja, professori Teppo Järvinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Simo Taimela.
Tutkimus on julkaistu The Lancet -lehdessä 6.6.2024
Viite:
Raj R*, Tommiska P*, Koivisto T, Leinonen V, Danner N, Posti JP, Laukka D, Luoto TM, Rauhala M, Tetri S, Korhonen TK, Satopää J, Kivisaari R, Luostarinen T, Schwartz C, Czuba T, Taimela S, Lönnrot K*, Järvinen TLN* on behalf of the Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of CSDH (FINISH) study group. Burr-hole drainage with or without irrigation for chronic subdural haematoma (FINISH): a Finnish, nationwide, parallel-group, multicentre, randomised, controlled, non-inferiority trial. The Lancet 2024; 6 June
Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)00686-X
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri Rahul Raj
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
LT, erikoistuva lääkäri Pihla Tommiska
Sähköposti: pihla.tommiska@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Verikoe helpottaa lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikkaa1.7.2026 08:54:42 EEST | Tiedote
HUSissa tehdyssä tutkimuksessa todennettiin verikokeeseen perustuvan diagnostisen menetelmän luotettavuus ympäristömykobakteerien aiheuttamissa lasten kaulan alueen imusolmuketulehduksissa. Verikoe on nopeampi ja potilaalle miellyttävämpi tapa varmistaa diagnoosi kuin kajoavat menetelmät, kuten koepalan otto.
A blood test aids the diagnosis of cervical lymphadenitis in children1.7.2026 08:54:42 EEST | Press release
A study conducted at HUS confirmed the reliability of a blood test-based method for diagnosing cervical lymphadenitis caused by nontuberculous mycobacteria (NTM) in children. A blood test is a faster and more comfortable way to confirm a diagnosis than invasive procedures, such as a biopsy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme