Verenpurkauman huuhtelu vähentää uusintaleikkauksia neurokirurgian yleisimmässä päivystystoimenpiteessä

Suomalaisessa FINISH-tutkimuksessa (Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of chronic subdural haematoma) tutkittiin, kannattaako kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman eli subduraalihematooman huuhtelu leikkaushoidon yhteydessä. 

Puolelle potilaista verenpurkauma huuhdeltiin ja puolelle huuhtelu jätettiin tekemättä. Muuten toimenpide suoritettiin samalla tavalla. Päätulos oli, että uusintaleikkauksia oli merkittävästi vähemmän niillä potilailla, joiden leikkaustoimenpiteessä verenpurkauma huuhdeltiin. Potilaiden toimintakyky ja kuolleisuus eivät eronneet ryhmien välillä. 

Tutkimushankkeessa olivat mukana kaikki Suomen neurokirurgian yksiköt Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta.  Tutkimukseen osallistui yhteensä 589 potilasta, joilla oli oireinen krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma. 

”Tulosten perusteella suosittelemme, että leikkaus tehdään huuhtelun kanssa kuten nykyinen hoitoprotokolla on Suomessa ollut. Huuhtelun merkitystä leikkauksessa ei ole aiemmin tutkittu satunnaistetulla asetelmalla ja toimenpidemenetelmät vaihtelevat maailmanlaajuisesti”, kertoo toinen päätutkija, dosentti Rahul Raj HUSin Neurokeskuksesta. 

Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma vaatii neurokirurgista hoitoa päivystyksellisesti 

Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma on yleisin päivystysaikana neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sen oireina voivat olla kävelyvaikeus, voimaheikkous, puhehäiriö, muistivaikeus, päänsärky tai epileptinen kohtaus.

Ilman hoitoa verenpurkauma voi johtaa kuolemaan. Kallonporausleikkauksessa eli trepanaatiossa kalloon porataan pieni reikä ja verenpurkauma poistetaan joko huuhtelemalla ja asettamalla sen jälkeen laskuputki tai pelkästään asettamalla laskuputki. 

Toinen päätutkija, LT Pihla Tommiska lisää, että trepanaatio on yleisimpiä neurokirurgisia toimenpiteitä ja leikkaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. 

Tutkimus on neurokirurgian alalla historiallinen, sillä Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty kansallista viiden keskuksen satunnaistettua vertailevaa tutkimusta.  

Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistossa ja HUSissa toimivan Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics (FICEBO) -tutkimusryhmän kanssa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu satunnaistetuista vertailevista tutkimuksistaan. 

”Kun Rahul Raj, Pihla Tommiska ja Kimmo Lönnrot vuonna 2019 esittelivät tutkimusideaansa, oli meille heti selvää, että FICEBO valjastaa osaamisensa ja resurssinsa hienon idean ja kunnianhimoisten nuorten tutkijoiden käyttöön. Toiveemme on, että FINISH-tutkimus voi esimerkillään rohkaista nuoria tutkijoita myös pitkäjänteisempään tutkimustyöhön”, toteavat FICEBO-ryhmän johtaja, professori Teppo Järvinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Simo Taimela. 

Tutkimus on julkaistu The Lancet -lehdessä 6.6.2024 

Viite:  

Raj R*, Tommiska P*, Koivisto T, Leinonen V, Danner N, Posti JP, Laukka D, Luoto TM, Rauhala M, Tetri S, Korhonen TK, Satopää J, Kivisaari R, Luostarinen T, Schwartz C, Czuba T, Taimela S, Lönnrot K*, Järvinen TLN* on behalf of the Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of CSDH (FINISH) study group. Burr-hole drainage with or without irrigation for chronic subdural haematoma (FINISH): a Finnish, nationwide, parallel-group, multicentre, randomised, controlled, non-inferiority trial. The Lancet 2024; 6 June 

Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)00686-X

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.