Verenpurkauman huuhtelu vähentää uusintaleikkauksia neurokirurgian yleisimmässä päivystystoimenpiteessä
The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman kallonporausleikkauksessa tehtävä huuhtelu kannattaa. Viiden keskuksen satunnaistettu vertailukoe on neurokirurgian alalla suomalaisittain historiallinen.
Suomalaisessa FINISH-tutkimuksessa (Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of chronic subdural haematoma) tutkittiin, kannattaako kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman eli subduraalihematooman huuhtelu leikkaushoidon yhteydessä.
Puolelle potilaista verenpurkauma huuhdeltiin ja puolelle huuhtelu jätettiin tekemättä. Muuten toimenpide suoritettiin samalla tavalla. Päätulos oli, että uusintaleikkauksia oli merkittävästi vähemmän niillä potilailla, joiden leikkaustoimenpiteessä verenpurkauma huuhdeltiin. Potilaiden toimintakyky ja kuolleisuus eivät eronneet ryhmien välillä.
Tutkimushankkeessa olivat mukana kaikki Suomen neurokirurgian yksiköt Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 589 potilasta, joilla oli oireinen krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma.
”Tulosten perusteella suosittelemme, että leikkaus tehdään huuhtelun kanssa kuten nykyinen hoitoprotokolla on Suomessa ollut. Huuhtelun merkitystä leikkauksessa ei ole aiemmin tutkittu satunnaistetulla asetelmalla ja toimenpidemenetelmät vaihtelevat maailmanlaajuisesti”, kertoo toinen päätutkija, dosentti Rahul Raj HUSin Neurokeskuksesta.
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma vaatii neurokirurgista hoitoa päivystyksellisesti
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma on yleisin päivystysaikana neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sen oireina voivat olla kävelyvaikeus, voimaheikkous, puhehäiriö, muistivaikeus, päänsärky tai epileptinen kohtaus.
Ilman hoitoa verenpurkauma voi johtaa kuolemaan. Kallonporausleikkauksessa eli trepanaatiossa kalloon porataan pieni reikä ja verenpurkauma poistetaan joko huuhtelemalla ja asettamalla sen jälkeen laskuputki tai pelkästään asettamalla laskuputki.
Toinen päätutkija, LT Pihla Tommiska lisää, että trepanaatio on yleisimpiä neurokirurgisia toimenpiteitä ja leikkaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Tutkimus on neurokirurgian alalla historiallinen, sillä Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty kansallista viiden keskuksen satunnaistettua vertailevaa tutkimusta.
Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistossa ja HUSissa toimivan Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics (FICEBO) -tutkimusryhmän kanssa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu satunnaistetuista vertailevista tutkimuksistaan.
”Kun Rahul Raj, Pihla Tommiska ja Kimmo Lönnrot vuonna 2019 esittelivät tutkimusideaansa, oli meille heti selvää, että FICEBO valjastaa osaamisensa ja resurssinsa hienon idean ja kunnianhimoisten nuorten tutkijoiden käyttöön. Toiveemme on, että FINISH-tutkimus voi esimerkillään rohkaista nuoria tutkijoita myös pitkäjänteisempään tutkimustyöhön”, toteavat FICEBO-ryhmän johtaja, professori Teppo Järvinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Simo Taimela.
Tutkimus on julkaistu The Lancet -lehdessä 6.6.2024
Viite:
Raj R*, Tommiska P*, Koivisto T, Leinonen V, Danner N, Posti JP, Laukka D, Luoto TM, Rauhala M, Tetri S, Korhonen TK, Satopää J, Kivisaari R, Luostarinen T, Schwartz C, Czuba T, Taimela S, Lönnrot K*, Järvinen TLN* on behalf of the Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of CSDH (FINISH) study group. Burr-hole drainage with or without irrigation for chronic subdural haematoma (FINISH): a Finnish, nationwide, parallel-group, multicentre, randomised, controlled, non-inferiority trial. The Lancet 2024; 6 June
Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)00686-X
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri Rahul Raj
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
LT, erikoistuva lääkäri Pihla Tommiska
Sähköposti: pihla.tommiska@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme