Verenpurkauman huuhtelu vähentää uusintaleikkauksia neurokirurgian yleisimmässä päivystystoimenpiteessä
The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman kallonporausleikkauksessa tehtävä huuhtelu kannattaa. Viiden keskuksen satunnaistettu vertailukoe on neurokirurgian alalla suomalaisittain historiallinen.
Suomalaisessa FINISH-tutkimuksessa (Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of chronic subdural haematoma) tutkittiin, kannattaako kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman eli subduraalihematooman huuhtelu leikkaushoidon yhteydessä.
Puolelle potilaista verenpurkauma huuhdeltiin ja puolelle huuhtelu jätettiin tekemättä. Muuten toimenpide suoritettiin samalla tavalla. Päätulos oli, että uusintaleikkauksia oli merkittävästi vähemmän niillä potilailla, joiden leikkaustoimenpiteessä verenpurkauma huuhdeltiin. Potilaiden toimintakyky ja kuolleisuus eivät eronneet ryhmien välillä.
Tutkimushankkeessa olivat mukana kaikki Suomen neurokirurgian yksiköt Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 589 potilasta, joilla oli oireinen krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma.
”Tulosten perusteella suosittelemme, että leikkaus tehdään huuhtelun kanssa kuten nykyinen hoitoprotokolla on Suomessa ollut. Huuhtelun merkitystä leikkauksessa ei ole aiemmin tutkittu satunnaistetulla asetelmalla ja toimenpidemenetelmät vaihtelevat maailmanlaajuisesti”, kertoo toinen päätutkija, dosentti Rahul Raj HUSin Neurokeskuksesta.
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma vaatii neurokirurgista hoitoa päivystyksellisesti
Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma on yleisin päivystysaikana neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sen oireina voivat olla kävelyvaikeus, voimaheikkous, puhehäiriö, muistivaikeus, päänsärky tai epileptinen kohtaus.
Ilman hoitoa verenpurkauma voi johtaa kuolemaan. Kallonporausleikkauksessa eli trepanaatiossa kalloon porataan pieni reikä ja verenpurkauma poistetaan joko huuhtelemalla ja asettamalla sen jälkeen laskuputki tai pelkästään asettamalla laskuputki.
Toinen päätutkija, LT Pihla Tommiska lisää, että trepanaatio on yleisimpiä neurokirurgisia toimenpiteitä ja leikkaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Tutkimus on neurokirurgian alalla historiallinen, sillä Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty kansallista viiden keskuksen satunnaistettua vertailevaa tutkimusta.
Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistossa ja HUSissa toimivan Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics (FICEBO) -tutkimusryhmän kanssa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu satunnaistetuista vertailevista tutkimuksistaan.
”Kun Rahul Raj, Pihla Tommiska ja Kimmo Lönnrot vuonna 2019 esittelivät tutkimusideaansa, oli meille heti selvää, että FICEBO valjastaa osaamisensa ja resurssinsa hienon idean ja kunnianhimoisten nuorten tutkijoiden käyttöön. Toiveemme on, että FINISH-tutkimus voi esimerkillään rohkaista nuoria tutkijoita myös pitkäjänteisempään tutkimustyöhön”, toteavat FICEBO-ryhmän johtaja, professori Teppo Järvinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Simo Taimela.
Tutkimus on julkaistu The Lancet -lehdessä 6.6.2024
Viite:
Raj R*, Tommiska P*, Koivisto T, Leinonen V, Danner N, Posti JP, Laukka D, Luoto TM, Rauhala M, Tetri S, Korhonen TK, Satopää J, Kivisaari R, Luostarinen T, Schwartz C, Czuba T, Taimela S, Lönnrot K*, Järvinen TLN* on behalf of the Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of CSDH (FINISH) study group. Burr-hole drainage with or without irrigation for chronic subdural haematoma (FINISH): a Finnish, nationwide, parallel-group, multicentre, randomised, controlled, non-inferiority trial. The Lancet 2024; 6 June
Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)00686-X
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri Rahul Raj
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
LT, erikoistuva lääkäri Pihla Tommiska
Sähköposti: pihla.tommiska@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme