Kansanedustajat Jenni Pitko ja Tiina Elo esittävät metsästyslain muutosta – salametsästys johtaisi kannanhoidollisen metsästyksen keskeytykseen määräajaksi

– Olemme viime vuosina nähneet, että salametsästys on Suomessa räikeä ongelma, josta vain jäävuoren huippu tulee esiin. Tarvitsemme uusia, tehokkaita työkaluja tämän rikollismuodon kitkemiseen ja ennaltaehkäisyyn, Jenni Pitko korostaa.

– Metsästäjäyhteisöllä on suuri merkitys salametsästyksen kitkemisessä. Salametsästys haittaa monella tavalla paitsi luonnonsuojelutyötä, myös laillista metsästystä. Valitettavasti metsästäjäyhteisöjen reaktiot salametsästykseen ovat hyvin kirjavia. Jotkut metsästysseurat suhtautuvat salametsästykseen todella tiukasti, toiset taas hyvin leväperäisesti. Tällä lakimuutoksella halutaan antaa sekä viranomaiselle että metsästäjäyhteisölle lisää vipuvoimaa estää salametsästystä ja kehittää metsästäjäyhteisön omaa puuttumista metsästysrikoksiin, Tiina Elo perustelee.

Lakialoitteessa metsästyslain 41 a pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntäminen voidaan lopettaa korkeintaan kolmeksi vuodeksi sellaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella, jolla todistetusti on tapahtunut suteen, karhuun tai ilvekseen kohdistettua salametsästystä. Rajoitus koskisi sitä lajia, jonka salametsästystä alueella on todettu. Muutoksella ei olisi vaikutusta vahinko- ja vaaraperusteella myönnettäviin poikkeuslupiin.

– Suurpetokantojen kannanhoidollisten metsästyslupien taustalla täytyy aina olla paras mahdollinen kanta-arvio. Salametsästys muuttaa alueen kantaa hallitsemattomasti, jolloin tarvitaan toimia, joilla kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta saadaan tasattua, Jenni Pitko linjaa.