ELY-keskus etsintäkuuluttaa sompasammalet – kerro havainnostasi mobiilisovelluksella
Uhanalaistuneiden sompasammalten levinneisyydestä kaivataan lisää tietoa. ELY-keskus ja valtakunnallinen Sammaltyöryhmä pyytävät luonnossa liikkujia ilmoittamaan havainnoistaan mobiilisovelluksella tai Suomen lajitietokeskuksen kautta.

Lapin ELY-keskus ja Sammaltyöryhmä toivovat havaintoja kaikista sompasammallajeista koko Suomesta. Havaintotietoja tullaan käyttämään apuna muun muassa seuraavassa sammalten uhanalaisuusarvioinnissa. Erityisen kiinnostavia ovat havainnot pohjansompasammalesta sekä kaikki sompasammalhavainnot Kainuun eteläpuolelta. Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen.
Sompasammalet ovat huomiota herättävän näköisiä, mutta tuoretta tietoa niiden nykyisestä levinneisyydestä ja runsaudesta on vähän. Sompasammalet ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin ulosteilla. Lajit ovat yleisimmillään maan pohjoisosissa, mutta niiden levinneisyys ulottuu koko maahan. Tyypillisimmin niitä tapaa soiden reunoilla, rämeillä ja korpimetsissä.
Sompasammalet muistuttavat suksisauvan sompaa
Sompasammalten erityispiirteenä ovat pitkän ja lankamaisen varren (=pesäkeperän) päässä olevat huomiota herättävän laajentuneet itiöpesäkkeiden tyviosat, jotka voivat muistuttaa vanhanaikaisen suksisauvan sompaa tai olla pallomaisia tai lieriömäisiä. Sammalet itiöpesäkkeineen ovat melko kookkaita, noin 5-10 senttiä korkeita. Sompasammalten itiöt leviävät eläinten ulosteilla vierailevien kärpästen avulla. Sompasammalet houkuttelevat kärpäsiä luoksensa paitsi näyttävällä ulkonäöllä, myös tuottamalla ulostetta muistuttavaa hajua.
Erityisenä mielenkiinnon kohteena on pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon). Se on äärimmäisen uhanalainen laji, joka viihtyy kosteissa metsissä eläinten jätöksillä sekä lehtipuiden mahlaa vuotavilla kannoilla. Muista sompasammalista poiketen se tekee itiöpesäkkeitä jo aikaisin keväällä tai alkukesällä. Sen tunnistaa lyhyestä pesäkeperästä sekä valkoisesta tai vaaleasta, hieman hattaramaisen paksusta sommasta. Lajin harvat esiintymät keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapin eteläosiin, mutta äskettäin se havaittiin myös Hämeestä.
Pohjansompasammalen lisäksi Suomesta on tavattu viisi muuta sompasammallajia. Lajit ovat parhaiten nähtävillä loppukesästä, heinä-elokuussa. Maan eteläosissa erityisesti karjan metsälaidunnuksen loppuminen sotien jälkeen sekä ravinteisten soiden ojitus ovat vähentäneet niiden määriä, minkä vuoksi osa lajeista on eteläosissa alueellisesti uhanalaisia. Monista lajeista tuoreita havaintoja on Kainuun eteläpuolelta vähän, ja niiden tilanne on epäselvä.
Muista ottaa havainnostasi kuva ja tarkka koordinaattipiste
Jos havaitset sompasammalia, ota kuva, jossa näkyy koko itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Voit ottaa myös useamman kuvan eri etäisyyksillä versoista tai lähikuvia sammalen lehdistä.
Havainnon voi ilmoittaa joko älypuhelimen Mobiilivihko- tai iNaturalist-sovelluksilla (lataus sovelluskaupoista) tai tietokoneella Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Ilman kirjautumista havaintojen ilmoittaminen onnistuu Lajitietokeskuksen avoimella lomakkeella.
Tärkeää on, että havaintoon ladataan otetut maastokuvat ja kirjataan tarkka koordinaattipiste, havaintopäivämäärä sekä havaitsijan nimi. Lisäksi voi kirjata ylös sanallisen sijaintikuvauksen (kunta, kylä, tarkempi paikka) sekä kuvailla kasvuympäristöä ja esiintymän runsautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus: Riikka Juutinen, sammaltyöryhmän jäsen, ylitarkastaja, puh. 0295 037 010, etunimi.sukunumi@ely-keskus.fi
Turun yliopisto: Kati Pihlaja, sammaltyöryhmän sihteeri, kasvimuseo, puh. 041 4342458, kmpihl@utu.fi
Kuvat






Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Näppi T & N Oy:n kiviaineksen ottamistoiminnan laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.4.2025 09:13:44 EEST | Tiedote
Näppi T & N Oy suunnittelee kalliokiviainesten ottamistoiminnan laajentamista Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme