ELY-keskus etsintäkuuluttaa sompasammalet – kerro havainnostasi mobiilisovelluksella
Uhanalaistuneiden sompasammalten levinneisyydestä kaivataan lisää tietoa. ELY-keskus ja valtakunnallinen Sammaltyöryhmä pyytävät luonnossa liikkujia ilmoittamaan havainnoistaan mobiilisovelluksella tai Suomen lajitietokeskuksen kautta.

Lapin ELY-keskus ja Sammaltyöryhmä toivovat havaintoja kaikista sompasammallajeista koko Suomesta. Havaintotietoja tullaan käyttämään apuna muun muassa seuraavassa sammalten uhanalaisuusarvioinnissa. Erityisen kiinnostavia ovat havainnot pohjansompasammalesta sekä kaikki sompasammalhavainnot Kainuun eteläpuolelta. Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen.
Sompasammalet ovat huomiota herättävän näköisiä, mutta tuoretta tietoa niiden nykyisestä levinneisyydestä ja runsaudesta on vähän. Sompasammalet ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin ulosteilla. Lajit ovat yleisimmillään maan pohjoisosissa, mutta niiden levinneisyys ulottuu koko maahan. Tyypillisimmin niitä tapaa soiden reunoilla, rämeillä ja korpimetsissä.
Sompasammalet muistuttavat suksisauvan sompaa
Sompasammalten erityispiirteenä ovat pitkän ja lankamaisen varren (=pesäkeperän) päässä olevat huomiota herättävän laajentuneet itiöpesäkkeiden tyviosat, jotka voivat muistuttaa vanhanaikaisen suksisauvan sompaa tai olla pallomaisia tai lieriömäisiä. Sammalet itiöpesäkkeineen ovat melko kookkaita, noin 5-10 senttiä korkeita. Sompasammalten itiöt leviävät eläinten ulosteilla vierailevien kärpästen avulla. Sompasammalet houkuttelevat kärpäsiä luoksensa paitsi näyttävällä ulkonäöllä, myös tuottamalla ulostetta muistuttavaa hajua.
Erityisenä mielenkiinnon kohteena on pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon). Se on äärimmäisen uhanalainen laji, joka viihtyy kosteissa metsissä eläinten jätöksillä sekä lehtipuiden mahlaa vuotavilla kannoilla. Muista sompasammalista poiketen se tekee itiöpesäkkeitä jo aikaisin keväällä tai alkukesällä. Sen tunnistaa lyhyestä pesäkeperästä sekä valkoisesta tai vaaleasta, hieman hattaramaisen paksusta sommasta. Lajin harvat esiintymät keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapin eteläosiin, mutta äskettäin se havaittiin myös Hämeestä.
Pohjansompasammalen lisäksi Suomesta on tavattu viisi muuta sompasammallajia. Lajit ovat parhaiten nähtävillä loppukesästä, heinä-elokuussa. Maan eteläosissa erityisesti karjan metsälaidunnuksen loppuminen sotien jälkeen sekä ravinteisten soiden ojitus ovat vähentäneet niiden määriä, minkä vuoksi osa lajeista on eteläosissa alueellisesti uhanalaisia. Monista lajeista tuoreita havaintoja on Kainuun eteläpuolelta vähän, ja niiden tilanne on epäselvä.
Muista ottaa havainnostasi kuva ja tarkka koordinaattipiste
Jos havaitset sompasammalia, ota kuva, jossa näkyy koko itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Voit ottaa myös useamman kuvan eri etäisyyksillä versoista tai lähikuvia sammalen lehdistä.
Havainnon voi ilmoittaa joko älypuhelimen Mobiilivihko- tai iNaturalist-sovelluksilla (lataus sovelluskaupoista) tai tietokoneella Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Ilman kirjautumista havaintojen ilmoittaminen onnistuu Lajitietokeskuksen avoimella lomakkeella.
Tärkeää on, että havaintoon ladataan otetut maastokuvat ja kirjataan tarkka koordinaattipiste, havaintopäivämäärä sekä havaitsijan nimi. Lisäksi voi kirjata ylös sanallisen sijaintikuvauksen (kunta, kylä, tarkempi paikka) sekä kuvailla kasvuympäristöä ja esiintymän runsautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus: Riikka Juutinen, sammaltyöryhmän jäsen, ylitarkastaja, puh. 0295 037 010, etunimi.sukunumi@ely-keskus.fi
Turun yliopisto: Kati Pihlaja, sammaltyöryhmän sihteeri, kasvimuseo, puh. 041 4342458, kmpihl@utu.fi
Kuvat






Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Itä-Suomessa viikolla 153.4.2025 12:12:10 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen maanteillä (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) siirrytään keskiviikosta 9.4.2025 alkaen kesäajan nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitusmuutoksia aletaan toteuttaa viikolla 14 Etelä-Suomesta ja koko Suomessa on määrä palata kesärajoituksiin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 16.4.20253.4.2025 07:35:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien maantieverkon talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen aloitetaan Väyläviraston ohjeen mukaisesti keskiviikkona 16.4.2025. Merkit tulevat vaihdetuksi koko alueella viimeistään perjantaina 18.4.2025. Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.
Keskimääräistä tai vaikeaa kelirikkoa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen2.4.2025 13:44:40 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueille ennustetaan keskimääräistä ja osalle Koillismaan ja Kainuun sorateille jopa vaikeaa kelirikkoa. Kelirikon vaikeusasteessa voi olla isoja paikallisia vaihteluita ja kevään sää vaikuttaa kelirikon kehittymiseen. Aurinkoinen ja tuulinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa ennustettua kelirikkoa merkittävästi.
Totalt 2 miljoner euro utlyses för projekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk i EHFVF:s tidsbundna ansökningsomgångar2.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfondens (EHFVF) tidsbundna ansökningsomgångar har inletts. Finansiering kan sökas för utveckling, innovationer och rådgivning som gäller kommersiellt fiske och vattenbruk, för fiskeriekonomiska restaureringar och för forskning som gäller miljö och fiskresurser. Under ansökningsomgångarna utlyses totalt 2 miljoner euro. Ansökningstiden pågår till 5.5.2025.
Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn hankkeisiin haettavissa yhteensä 2 miljoonaa euroa EMKVR:n määräaikaisissa hauissa2.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt ovat auenneet. Haettavissa on rahoitusta kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämiseen, innovaatioihin ja neuvontaan, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimukseen. Hakumenettelyissä on jaossa yhteensä 2 miljoonaa euroa. Rahoitusta on haettavissa 5.5.2025 saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme