ELY-keskus etsintäkuuluttaa sompasammalet – kerro havainnostasi mobiilisovelluksella

Lapin ELY-keskus ja Sammaltyöryhmä toivovat havaintoja kaikista sompasammallajeista koko Suomesta. Havaintotietoja tullaan käyttämään apuna muun muassa seuraavassa sammalten uhanalaisuusarvioinnissa. Erityisen kiinnostavia ovat havainnot pohjansompasammalesta sekä kaikki sompasammalhavainnot Kainuun eteläpuolelta. Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen. 

Sompasammalet ovat huomiota herättävän näköisiä, mutta tuoretta tietoa niiden nykyisestä levinneisyydestä ja runsaudesta on vähän. Sompasammalet ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin ulosteilla. Lajit ovat yleisimmillään maan pohjoisosissa, mutta niiden levinneisyys ulottuu koko maahan. Tyypillisimmin niitä tapaa soiden reunoilla, rämeillä ja korpimetsissä. 

Sompasammalet muistuttavat suksisauvan sompaa  

Sompasammalten erityispiirteenä ovat pitkän ja lankamaisen varren (=pesäkeperän) päässä olevat huomiota herättävän laajentuneet itiöpesäkkeiden tyviosat, jotka voivat muistuttaa vanhanaikaisen suksisauvan sompaa tai olla pallomaisia tai lieriömäisiä. Sammalet itiöpesäkkeineen ovat melko kookkaita, noin 5-10 senttiä korkeita. Sompasammalten itiöt leviävät eläinten ulosteilla vierailevien kärpästen avulla. Sompasammalet houkuttelevat kärpäsiä luoksensa paitsi näyttävällä ulkonäöllä, myös tuottamalla ulostetta muistuttavaa hajua. 

Erityisenä mielenkiinnon kohteena on pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon). Se on äärimmäisen uhanalainen laji, joka viihtyy kosteissa metsissä eläinten jätöksillä sekä lehtipuiden mahlaa vuotavilla kannoilla. Muista sompasammalista poiketen se tekee itiöpesäkkeitä jo aikaisin keväällä tai alkukesällä. Sen tunnistaa lyhyestä pesäkeperästä sekä valkoisesta tai vaaleasta, hieman hattaramaisen paksusta sommasta. Lajin harvat esiintymät keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapin eteläosiin, mutta äskettäin se havaittiin myös Hämeestä. 

Pohjansompasammalen lisäksi Suomesta on tavattu viisi muuta sompasammallajia. Lajit ovat parhaiten nähtävillä loppukesästä, heinä-elokuussa. Maan eteläosissa erityisesti karjan metsälaidunnuksen loppuminen sotien jälkeen sekä ravinteisten soiden ojitus ovat vähentäneet niiden määriä, minkä vuoksi osa lajeista on eteläosissa alueellisesti uhanalaisia. Monista lajeista tuoreita havaintoja on Kainuun eteläpuolelta vähän, ja niiden tilanne on epäselvä. 

Muista ottaa havainnostasi kuva ja tarkka koordinaattipiste 

Jos havaitset sompasammalia, ota kuva, jossa näkyy koko itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Voit ottaa myös useamman kuvan eri etäisyyksillä versoista tai lähikuvia sammalen lehdistä. 

Havainnon voi ilmoittaa joko älypuhelimen Mobiilivihko- tai iNaturalist-sovelluksilla (lataus sovelluskaupoista) tai tietokoneella Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Ilman kirjautumista havaintojen ilmoittaminen onnistuu Lajitietokeskuksen avoimella lomakkeella. 

Tärkeää on, että havaintoon ladataan otetut maastokuvat ja kirjataan tarkka koordinaattipiste, havaintopäivämäärä sekä havaitsijan nimi. Lisäksi voi kirjata ylös sanallisen sijaintikuvauksen (kunta, kylä, tarkempi paikka) sekä kuvailla kasvuympäristöä ja esiintymän runsautta. 

Lisätietoa sammaltyöryhmästä (syke.fi)