ELY-keskukset

ELY-keskus etsintäkuuluttaa sompasammalet – kerro havainnostasi mobiilisovelluksella

Jaa

Uhanalaistuneiden sompasammalten levinneisyydestä kaivataan lisää tietoa. ELY-keskus ja valtakunnallinen Sammaltyöryhmä pyytävät luonnossa liikkujia ilmoittamaan havainnoistaan mobiilisovelluksella tai Suomen lajitietokeskuksen kautta.

Sompasammalia mättäällä.
Punasompasammal (kuva: Esa Ervasti), päärynäsompasammal (Kuva: © laji.fi, Jouko Rikkinen) ja jouhisompasammal (Kuva: © laji.fi, Jouko Rikkinen).

Lapin ELY-keskus ja Sammaltyöryhmä toivovat havaintoja kaikista sompasammallajeista koko Suomesta. Havaintotietoja tullaan käyttämään apuna muun muassa seuraavassa sammalten uhanalaisuusarvioinnissa. Erityisen kiinnostavia ovat havainnot pohjansompasammalesta sekä kaikki sompasammalhavainnot Kainuun eteläpuolelta. Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen. 

Sompasammalet ovat huomiota herättävän näköisiä, mutta tuoretta tietoa niiden nykyisestä levinneisyydestä ja runsaudesta on vähän. Sompasammalet ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin ulosteilla. Lajit ovat yleisimmillään maan pohjoisosissa, mutta niiden levinneisyys ulottuu koko maahan. Tyypillisimmin niitä tapaa soiden reunoilla, rämeillä ja korpimetsissä. 

Sompasammalet muistuttavat suksisauvan sompaa  

Sompasammalten erityispiirteenä ovat pitkän ja lankamaisen varren (=pesäkeperän) päässä olevat huomiota herättävän laajentuneet itiöpesäkkeiden tyviosat, jotka voivat muistuttaa vanhanaikaisen suksisauvan sompaa tai olla pallomaisia tai lieriömäisiä. Sammalet itiöpesäkkeineen ovat melko kookkaita, noin 5-10 senttiä korkeita. Sompasammalten itiöt leviävät eläinten ulosteilla vierailevien kärpästen avulla. Sompasammalet houkuttelevat kärpäsiä luoksensa paitsi näyttävällä ulkonäöllä, myös tuottamalla ulostetta muistuttavaa hajua. 

Erityisenä mielenkiinnon kohteena on pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon). Se on äärimmäisen uhanalainen laji, joka viihtyy kosteissa metsissä eläinten jätöksillä sekä lehtipuiden mahlaa vuotavilla kannoilla. Muista sompasammalista poiketen se tekee itiöpesäkkeitä jo aikaisin keväällä tai alkukesällä. Sen tunnistaa lyhyestä pesäkeperästä sekä valkoisesta tai vaaleasta, hieman hattaramaisen paksusta sommasta. Lajin harvat esiintymät keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapin eteläosiin, mutta äskettäin se havaittiin myös Hämeestä. 

Pohjansompasammalen lisäksi Suomesta on tavattu viisi muuta sompasammallajia. Lajit ovat parhaiten nähtävillä loppukesästä, heinä-elokuussa. Maan eteläosissa erityisesti karjan metsälaidunnuksen loppuminen sotien jälkeen sekä ravinteisten soiden ojitus ovat vähentäneet niiden määriä, minkä vuoksi osa lajeista on eteläosissa alueellisesti uhanalaisia. Monista lajeista tuoreita havaintoja on Kainuun eteläpuolelta vähän, ja niiden tilanne on epäselvä. 

Muista ottaa havainnostasi kuva ja tarkka koordinaattipiste 

Jos havaitset sompasammalia, ota kuva, jossa näkyy koko itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Voit ottaa myös useamman kuvan eri etäisyyksillä versoista tai lähikuvia sammalen lehdistä. 

Havainnon voi ilmoittaa joko älypuhelimen Mobiilivihko- tai iNaturalist-sovelluksilla (lataus sovelluskaupoista) tai tietokoneella Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Ilman kirjautumista havaintojen ilmoittaminen onnistuu Lajitietokeskuksen avoimella lomakkeella

Tärkeää on, että havaintoon ladataan otetut maastokuvat ja kirjataan tarkka koordinaattipiste, havaintopäivämäärä sekä havaitsijan nimi. Lisäksi voi kirjata ylös sanallisen sijaintikuvauksen (kunta, kylä, tarkempi paikka) sekä kuvailla kasvuympäristöä ja esiintymän runsautta. 

Lisätietoa sammaltyöryhmästä (syke.fi) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lapin ELY-keskus: Riikka Juutinen, sammaltyöryhmän jäsen, ylitarkastaja, puh. 0295 037 010, etunimi.sukunumi@ely-keskus.fi

Turun yliopisto: Kati Pihlaja, sammaltyöryhmän sihteeri, kasvimuseo, puh. 041 4342458, kmpihl@utu.fi

Kuvat

Pohjansompasammal
Pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon). Äärimmäisen uhanalainen (CR). Laji on pienikokoinen, alle 3 cm korkea. Tässä näkyvillä sompamainen itiöpesäke sekä katkenneita pesäkeperiä. Tyvellä näkyy muutamia pyöreähköjä pohjansompasammalen lehtiä, mutta myös usean muun sammallajin kookkaampia vihreitä versoja. Kuva: © Sari Metsänoja
Lataa
Pohjansompasammalen kasvusto
Pohjansompasammalen kasvusto Hämeessä v. 2022. Kuvat otettu samalta paikalta muutamien päivien välein, jolloin näkyy itiöpesäkkeiden eri kehitysvaiheet. Laji tekee itiöpesäkkeitä keväällä ja alkukesällä, eli selvästi aikaisemmin kuin muut sompasammallajit. Maan eteläosissa pesäkkeitä voi havaita toukokuussa ja kesäkuun alussa, maan pohjoisosissa kesäkuussa. Kuva: © Sari Metsänoja
Lataa
Jouhisompasammalta
Jouhisompasammalta (Splachnum sphaericum) tavataan koko maassa, yleisehkö. Nuorena vihreä, kypsänä tumma lieriömäinen itiöpesäkkeen tyviosa. Kuva: © laji.fi, Jouko Rikkinen
Lataa
Keltasompasammal
Keltasompasammal (Splachnum luteum) on suvun yleisin ja kookkain laji. Se on luokiteltu elinvoimaiseksi, mutta on alueellisesti uhanalainen maan eteläosissa. Lajilla on yksivärisen keltainen, laakea ja ohut sompa. Kuva: © laji.fi, Jouko Rikkinen
Lataa
Päärynäsompasammalta
Päärynäsompasammalta (Splachnum ampullaceum) tavataan koko maassa, mutta laji on alueellisesti uhanalainen Ahvenanmaalla ja Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Vihreä-punertava ylösalaisin käännetyn päärynän muotoinen itiöpesäkkeen tyviosa. Kuva: © laji.fi, Jouko Rikkinen
Lataa
Punasompasammal
Punasompasammal (Splachnum rubrum) on luokiteltu elinvoimaiseksi koko maassa, mutta havaintoja on tietokannoissa niukasti. Lajilla on tummanpunainen sompa. Joskus tavataan myös vaaleita värimuotoja, jotka voi sekoittaa pohjan- tai keltasompasammaleeseen. Kuva: © Esa Ervasti
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Riksomfattande understöd för miljöfostran, särskilt för projekt som rör våra vatten18.6.2024 13:03:58 EEST | Tiedote

Hur hör en å och dess avrinningsområde samman? Hur mycket mikroplaster finns det i vår närliggande sjö och varifrån kommer de? Hurudant liv finns det i vattnet? Hur kan vi få människor att engagera sig ännu mer för att göra bästa möjliga talkoarbete för småvatten? Bland annat dessa frågor möter man i projekt inom miljöfostran och -upplysning som i år får projekttunderstöd för miljöfostran och -upplysning från NTM-centralen i Mellersta Finland. Ansökan om understöd var riksomfattande.

Valtakunnallisia ympäristökasvatuksen avustuksia erityisesti vesiimme liittyviin hankkeisiin18.6.2024 13:03:58 EEST | Tiedote

Miten joki ja sen valuma-alue liittyvät toisiinsa? Miten paljon lähijärvessämme on mikromuoveja ja mistä ne tulevat? Millaista elämää vedessä on? Miten saadaan ihmiset entistä innokkaammin mukaan talkoilemaan pienvesien parhaaksi? Muun muassa näiden kysymysten äärellä ollaan ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeissa, jotka saavat tänä vuonna ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku oli valtakunnallinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye