Suomen ympäristökeskus

Merialueilla laajojen sinileväkukintojen riski on yhä huomattava

Jaa

Sinileväriski on merkittävä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.

Sinileväkukintariskikartta kesälle 2024, jossa näkyvät eri riskitasot: suuri, huomattava, kohtalainen ja vähäinen. Suomenlahden itäisimmän pohjukan sinileväriskiä ei ole arvioitu, sillä alueelta ei ole saatavissa ravinnetietoja.
Leväkukintariski 2024. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja. Suomen ympäristökeskus

Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen läheisillä avomerialueilla jatkuu korkeana edellisten vuosien tapaan, sillä meriveden ravinnetilanne on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet.

Avomeren ravinnetilanne, sääolot ja kasviplanktonin vuosikierto luovat edellytykset sinilevien esiintymiselle

Itämeren pääaltaan syvänteissä on edelleen runsaasti fosforia. Eri vesikerrosten talviaikainen sekoittuminen tuo syvän veden ravinteet pintakerrokseen. Pääaltaalta siirtyy ravinteita syvävirtausten mukana usein myös itäiselle Suomenlahdelle, jossa ravinnerikas syvävesi sekoittuu talven aikana pintaveden kanssa. Talven jälkeen valon lisääntyessä kasviplanktonlevien kasvu käynnistyy. Tätä kutsutaan kasviplanktonin kevätkukinnaksi, ja sen muodostavat pääasiassa piilevät ja panssarisiimalevät.

Mikroskoopin%20kuvassa%20erimuotoisia%20sinilevi%E4%20eli%20syanobakteereja.%20Jotkut%20niist%E4%20ovat%20spiraalimaisia%2C%20jotkut%20hiusmaisia.
Eri sinilevälajeja mikroskooppikuvassa. Typensitomiskyky antaa Aphanizomenon-, Dolichospermum- ja Nodularia-sinilevälajeille kilpailuetua verrattuna muihin kasviplanktonlajeihin. Sirpa Lehtinen / Suomen ympäristökeskus

Kevätkukinnassa kasviplanktonin määrä vedessä on moninkertainen verrattuna kesän sinileväkukintoihin. Vesi värjääntyy usein ruskehtavaksi ja kalaverkot voivat limoittua, mutta kasviplanktonin kevätkukinta ei muodosta sinilevien tapaan pintalevälauttoja eikä siitä ole terveyshaittaa. Kevätkukinnan ajankohta on aikaistunut parilla viikolla 2000-luvulla. Kevätkukinta päättyy, kun pii- ja panssarisiimalevien kasvua rajoittava typpi on kulunut lähes loppuun. Nykyisin typen loputtua fosforiravinnetta jää ylijäämänä pintaveteen Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Typen niukkuus suosii kesän sinilevien massaesiintymistä, sillä Aphanizomenon-, Dolichospermum- ja Nodularia-sinilevät pystyvät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpikaasua, jota on niiden saatavilla käytännössä lähes rajattomasti. Typensitomiskyky siis antaa sinilevälajeille kilpailuetua verrattuna muihin kasviplanktonlajeihin.

Kesällä veden lämpö kiihdyttää sinilevien kasvua. Runsaanakaan esiintyvä sinilevä ei välttämättä herätä huomiota, jos sinileväsolut ovat sekoittuneena paksuun vesikerrokseen. Laajojen, satelliiteistakin havaittavien sinilevälauttojen muodostuminen avomerelle edellyttää parin viikon suotuisia kasvuolosuhteita – eli lämmintä ja aurinkoista säätä sekä riittävästi fosforia – ja sen päälle muutamien päivien vähätuulista jaksoa. Sinilevälautat muodostuvat pääasiassa huonokuntoisista vanhoista sinileväsoluista, jotka eivät enää pysty säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Kukinnan lopulla suurin osa leväsoluista hajoaa vedessä ja vain osa laskeutuu pohjalle. Sinilevälajit talvehtivat leposoluina meren pohjalla tai kasvullisina soluina vesipatsaassa.

Avomeren sinilevien massaesiintymisen riskiin vaikuttavat siis talven sääolot, kevään ravinnetilanne, kevätkukinnan voimakkuus ja lajisto ja sen mukana sitoutuvat ravinteet sekä kesän sääolot. Myös fosforipitoisen veden kesäaikainen kumpuaminen pintakerrokseen voi suosia sinilevien kasvua.

Selkämerellä sinileväriski on kasvanut merkittävästi

Kymmenen viime vuoden aikana avomerialueiden sinilevien alueellinen esiintymisriski on pysynyt pääpiirteissään lähes ennallaan, mutta Selkämerellä riski on kasvanut merkittävästi. Avomerellä sinilevien esiintymiseen vaikuttavat lähinnä kesän sääolot. Rannikolla ja saaristossa paikallinen sinilevätilanne voi vaihdella nopeammin kuin avomerellä. Itämeren pääaltaan tilan paraneminen vähentäisi sinilevien massaesiintymistä merkittävästi laajoilla alueilla.

Meren tilan seuranta tuottaa tietoa myös sinileväriskin ennustamista varten

Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytetään tietoja monista eri lähteistä. Arviossa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantamateriaalia. Lisäksi käytettiin aineistoja kaupallisilla aluksilla tehtävästä Alg@line-seurannasta sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä.

Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla

Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 20.6.–8.8.2024. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seuranta jatkuu aina syyskuun loppuun asti.

Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Kunnat ja kaupungit seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella: 
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 363 

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 242

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sinileväkukintariskikartta kesälle 2024, jossa näkyvät eri riskitasot: suuri, huomattava, kohtalainen ja vähäinen. Suomenlahden itäisimmän pohjukan sinileväriskiä ei ole arvioitu, sillä alueelta ei ole saatavissa ravinnetietoja.
Leväkukintariski 2024. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja.
Lataa
Mikroskoopin kuvassa erimuotoisia sinileviä eli syanobakteereja. Jotkut niistä ovat spiraalimaisia, jotkut hiusmaisia.
Eri sinilevälajeja mikroskooppikuvassa. Typensitomiskyky antaa Aphanizomenon-, Dolichospermum- ja Nodularia-sinilevälajeille kilpailuetua verrattuna muihin kasviplanktonlajeihin.
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.

Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release

Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.

Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman11.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Huom! Korjattu tiedotteen lopussa: Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin enemmän kansalaishavaintoja kuin viime viikolla.

The blue-green algae situation has remained stable since last week, unstable and windy weather slows down the growth of blue-green algae4.7.2024 13:06:23 EEST | Press release

The blue-green algae situation has remained stable since last week. In inland waters, blue-green algae observations have slightly decreased, and the algae situation in coastal areas has remained unchanged. In sea areas, windy weather has largely mixed blue-green algae with water mass. In recent days, blue-green algae have been observed especially in the west of Hanko and the Upinniemi open sea area.

Algläget har hållits stabilt sedan förra veckan, det instabila och blåsiga vädret dämpar ökningen av cyanobakterier4.7.2024 13:03:26 EEST | Tiedote

Algläget har varit stabilt sedan förra veckan. Observationerna av cyanobakterier har minskat något i insjöarna och algläget i kustområdena har förblivit oförändrat. I havsområdena har det blåsiga vädret till stor del blandat ihop cyanobakterierna med vattenmassan. Under de senaste dagarna har cyanobakterier observerats särskilt väster om Hangö och i Obbnäsfjärden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye