Merialueilla laajojen sinileväkukintojen riski on yhä huomattava
Sinileväriski on merkittävä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen läheisillä avomerialueilla jatkuu korkeana edellisten vuosien tapaan, sillä meriveden ravinnetilanne on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet.
Avomeren ravinnetilanne, sääolot ja kasviplanktonin vuosikierto luovat edellytykset sinilevien esiintymiselle
Itämeren pääaltaan syvänteissä on edelleen runsaasti fosforia. Eri vesikerrosten talviaikainen sekoittuminen tuo syvän veden ravinteet pintakerrokseen. Pääaltaalta siirtyy ravinteita syvävirtausten mukana usein myös itäiselle Suomenlahdelle, jossa ravinnerikas syvävesi sekoittuu talven aikana pintaveden kanssa. Talven jälkeen valon lisääntyessä kasviplanktonlevien kasvu käynnistyy. Tätä kutsutaan kasviplanktonin kevätkukinnaksi, ja sen muodostavat pääasiassa piilevät ja panssarisiimalevät.
Kevätkukinnassa kasviplanktonin määrä vedessä on moninkertainen verrattuna kesän sinileväkukintoihin. Vesi värjääntyy usein ruskehtavaksi ja kalaverkot voivat limoittua, mutta kasviplanktonin kevätkukinta ei muodosta sinilevien tapaan pintalevälauttoja eikä siitä ole terveyshaittaa. Kevätkukinnan ajankohta on aikaistunut parilla viikolla 2000-luvulla. Kevätkukinta päättyy, kun pii- ja panssarisiimalevien kasvua rajoittava typpi on kulunut lähes loppuun. Nykyisin typen loputtua fosforiravinnetta jää ylijäämänä pintaveteen Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Typen niukkuus suosii kesän sinilevien massaesiintymistä, sillä Aphanizomenon-, Dolichospermum- ja Nodularia-sinilevät pystyvät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpikaasua, jota on niiden saatavilla käytännössä lähes rajattomasti. Typensitomiskyky siis antaa sinilevälajeille kilpailuetua verrattuna muihin kasviplanktonlajeihin.
Kesällä veden lämpö kiihdyttää sinilevien kasvua. Runsaanakaan esiintyvä sinilevä ei välttämättä herätä huomiota, jos sinileväsolut ovat sekoittuneena paksuun vesikerrokseen. Laajojen, satelliiteistakin havaittavien sinilevälauttojen muodostuminen avomerelle edellyttää parin viikon suotuisia kasvuolosuhteita – eli lämmintä ja aurinkoista säätä sekä riittävästi fosforia – ja sen päälle muutamien päivien vähätuulista jaksoa. Sinilevälautat muodostuvat pääasiassa huonokuntoisista vanhoista sinileväsoluista, jotka eivät enää pysty säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Kukinnan lopulla suurin osa leväsoluista hajoaa vedessä ja vain osa laskeutuu pohjalle. Sinilevälajit talvehtivat leposoluina meren pohjalla tai kasvullisina soluina vesipatsaassa.
Avomeren sinilevien massaesiintymisen riskiin vaikuttavat siis talven sääolot, kevään ravinnetilanne, kevätkukinnan voimakkuus ja lajisto ja sen mukana sitoutuvat ravinteet sekä kesän sääolot. Myös fosforipitoisen veden kesäaikainen kumpuaminen pintakerrokseen voi suosia sinilevien kasvua.
Selkämerellä sinileväriski on kasvanut merkittävästi
Kymmenen viime vuoden aikana avomerialueiden sinilevien alueellinen esiintymisriski on pysynyt pääpiirteissään lähes ennallaan, mutta Selkämerellä riski on kasvanut merkittävästi. Avomerellä sinilevien esiintymiseen vaikuttavat lähinnä kesän sääolot. Rannikolla ja saaristossa paikallinen sinilevätilanne voi vaihdella nopeammin kuin avomerellä. Itämeren pääaltaan tilan paraneminen vähentäisi sinilevien massaesiintymistä merkittävästi laajoilla alueilla.
Meren tilan seuranta tuottaa tietoa myös sinileväriskin ennustamista varten
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytetään tietoja monista eri lähteistä. Arviossa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantamateriaalia. Lisäksi käytettiin aineistoja kaupallisilla aluksilla tehtävästä Alg@line-seurannasta sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 20.6.–8.8.2024. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seuranta jatkuu aina syyskuun loppuun asti.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Kunnat ja kaupungit seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 363
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme