Suomi kärkisijoilla eurooppalaisessa ilmanlaatulistauksessa
10.6.2024 09:35:03 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti Euroopassa viime vuosikymmeninä, mutta saastunut ilma on edelleen suurin ympäristön aiheuttama terveysuhka niin Euroopassa kuin globaalistikin. Suomessa ilmanlaatu on verrattain hyvä, jopa Euroopan kärkikastia.
Euroopan ympäristövirasto (EEA) on julkaissut juuri uuden ilmanlaaturaportin, joka käsittelee tärkeimpiä ilmansaasteita Euroopassa vuosina 2022 ja 2023. Ilmansaasteista eniten terveyshaittoja aiheuttavat pienhiukkaset, joita tulee kotitalouksien lämmityksestä, teollisuudesta ja liikenteestä. Suomessa myös pienhiukkasten kaukokulkeuma muualta Euroopasta on merkittävää.
Suomen osalta mittaustulokset osoittavat, että Suomen ilmanlaatu on Euroopan kärjessä. Tutkimuksen perusteella Suomessa on EU-maiden puhtain ilma otsonin osalta. Hopeasijalle Suomi ylsi hengitettävien hiukkasten kohdalla, vaikkakin jokakeväinen katupöly aiheuttaa täälläkin haasteita ja ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää ja kurkun sekä silmien kutinaa. Keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus, joka on merkittävin terveyshaitta Suomessakin, oli meillä kolmanneksi alhaisin Euroopassa. Vain Islannissa ja Virossa on puhtaampi ilma tämän indikaattorin osalta.
Pääosin puun pienpoltosta peräisin olevan bentso(a)pyreenin osalta olemme kuitenkin Euroopan keskiarvon huonommalla puolella.
"Vaikka ilmanlaatu on yleisesti parantunut viime vuosikymmeninä, nykyiset ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot ylittyvät edelleen useilla alueilla Euroopassa. Suomessa ilmanlaatu on parantunut siten, että raja-arvon ylityksiä ei ole viime vuosina enää mitattu", summaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen.
Eurooppalaisista kaupunkilaisista 96 prosenttia altistuu terveydelle haitallisille pienhiukkasten pitoisuuksille. Uusi eurooppalainen ilmanlaadun lainsäädäntö on viimeistelyvaiheessa. Vuodesta 2030 alkaen raja-arvojen odotetaan tiukentuvan entisestään, jotta eurooppalaisilla olisi turvallisempi ilma hengittää.
Suomen ajantasainen ilmanlaatutilanne löytyy Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, katriina.kyllonen@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Syyskuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi ja paikoin erittäin sateinen1.10.2026 11:31:15 EEST | Tiedote
Syyskuussa satoi laajalti tavanomaista enemmän: Lieksan Kolilla sadetta saatiin lähes kuukauden jokaisena päivänä.
Ukkoskausi oli vaisu: salamoita havaittiin Suomessa kolmanneksi vähiten 25 vuoteen29.9.2026 10:43:52 EEST | Tiedote
Touko-syyskuun salamamäärä jäi noin kolmannekseen vuosien 2002–2025 keskiarvosta. Salamarunsain päivä oli 16. elokuuta, jolloin Suomessa paikannettiin 5 600 maasalamaa.
Sateisen viikonlopun jälkeen alkaa poutaisempi jakso – sää myös lämpenee24.9.2026 14:52:55 EEST | Tiedote
Loppuviikko on Suomessa pilvinen ja sateinen, mutta ensi viikolla säätyyppi muuttuu: korkeapaine vahvistuu Suomen läheisyydessä, sateet vähenevät ja lämpötila kohoaa ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammaksi.
Viikonlopun sää on sateiden sävyttämää, etelässä on myös tuulista17.9.2026 15:32:13 EEST | Tiedote
Syyskuu on edennyt sään puolesta tavanomaisissa lämpötiloissa, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta viikonloppuna. Suomen lähellä liikkuvien matalapaineiden takia sää jatkuu epävakaisena ja etenkin maan eteläosassa tuuli voimistuu puuskaiseksi.
Oliko El Niñolla vaikutusta Länsi-Euroopan kuumaan kesään?11.9.2026 10:53:52 EEST | Blogi
Euroopan kesän 2026 lämpötiloissa näkyi selvä itä-länsisuuntainen kontrasti: lännessä oli ennätyslämmintä, idässä viileämpää. Tällainen alueellinen jakauma on tyypillistä El Niño -kesinä, vaikka ilmiön vaikutusta tämän kesän lämpötiloihin ei voida aukottomasti todistaa pelkällä tilastollisella vertailulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme