Hoitotiede vaikuttaa vahvasti yhteiskunnassa
Järjestyksessään 23. kansallinen hoitotieteen konferenssi järjestetään Tampereella 11.–12.6. Teemana on hoitotiede yhteiskunnassa. Hoitotiede tuottaa tietoa ihmisten arjesta, kokemuksista sote-palveluissa ja esimerkiksi hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Tampereen yliopiston perheväkivallan tutkimusryhmä tutkii lasten kaltoinkohtelun riskitekijöitä.
Tampereelle kokoontuu 11.–12. kesäkuuta yli 300 hoitotieteilijää yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista sekä terveydenhuollon organisaatioista / hyvinvointialueilta. Silloin Tampere-talolla on XVIII Kansallinen hoitotieteen konferenssi, jonka Tampereen yliopiston hoitotieteen ryhmä järjestää yhdessä Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n kanssa. Konferenssin teemana on Hoitotiede yhteiskunnassa.
– Hoitotieteellisen tutkimuksen merkitys hyvinvointialueilla, terveydenhuollon koulutuksessa ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla on merkittävä. Hoitotiede tuottaa tietoa ihmisten arjesta, kokemuksista sote-palveluissa, ja esimerkiksi hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Tällä on suuri merkitys tutkimustietoon pohjautuvan hoidon kehittämisessä, sanoo Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen.
Suullisia esityksiä on 120, samoin postereita. Suullisissa esityksissä on useita teemoja, esimerkiksi palliatiivinen hoito, nuoret, iäkkäät, hoitajien osaaminen, sekä tutkimusmenetelmät, joita esitellään neljässä eri sessiossa.
Konferenssissa pidetään neljä pääpuheenvuoroa: tutkimustiedon käytöstä hyvinvointialueilla, lasten kaltoinkohtelun ehkäisemisestä sekä tutkijoiden vuorovaikutuksesta ja erilaisista rooleista. Neljännessä pääpuheenvuorossa julkaistaan HTTS ry:n post doc -palkinnon saaja.
Lue Eija Paavilaisen ryhmän työstä Tampereen yliopiston uutisjutusta. (Perheväkivaltaan on helpompi puuttua, kun siitä puhutaan suoraan)
Tampereen yliopiston perheväkivallan tutkimusryhmä tutkii lasten kaltoinkohtelun riskitekijöitä. Perheiden ohjaamiseksi tuen pariin on kehitetty mobiilisovellus, jota parhaillaan jalkautetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ryhmä sai vuoden alussa Suomen Akatemian rahoitusta hankkeeseen, jossa testataan virtuaalitodellisuuden käyttöä perheväkivallan ehkäisyssä.
Hoitotieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa viidessä yliopistossa, joista kukin vuorollaan järjestää kansallisen konferenssin kahden vuoden välein. Konferenssien järjestäminen perinne, joka on jatkunut yli 30 vuoden ajan.
Yhteyshenkilöt
Median yhteyshenkilö:
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta/Terveystieteet, puh. 040 190 4079, eija.paavilainen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme