Pellervon taloustutkimus PTT

Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa

Jaa

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

”Yrityksistä reilut kolme neljäsosaa olisi kiinnostunut kasvintuhoojavakuutuksista, ja yli puolet yrityksistä olisi kiinnostunut osallistumaan kasvintuhoojarahastoon. Kiinnostus kuitenkin riippuu hinnasta ja muista ehdoista”, kertoo PTT:n ekonomisti Kirsi Noro.

Suomen valtion rahoittama maa- ja puutarhatalouden satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi 2014. Tällä hetkellä yksi vakuutusyhtiö tarjoaa satovakuutusta maa- ja puutarhatalouden viljelykasveille, mutta kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole tarjolla vakuutuksia tai rahastoa.

Suomessa oli 742 kasvihuoneyritystä vuonna 2023, ja kasvihuonetuotannon arvo vuonna 2022 oli noin 420 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotanto onkin merkittävä osa maa- ja puutarhataloutta.

PTT selvitti 30 päätoimisen kasvihuoneyrittäjän näkemyksiä riskienhallinnasta haastatteluilla. Yrittäjien haastatteluja täydennettiin sidosryhmähaastatteluilla sekä taloudellisella analyysilla. Nyt julkaistun selvityksen taustalla on tiedontarve siitä, tarvitaanko kasvihuonealalla riskienhallintavälineitä kasvintuhoojariskien varalta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että tautirahastojen perustamista selvitetään.

Tuhoojariskit nähtiin usein suurimmaksi liiketoimintariskiksi

Kasvihuonetuotantoon sisältyy monia riskejä, ja ilmaston lämpeneminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen kasvattaa erityisesti uusien kasvintuhoojien riskiä. 70 prosenttia haastatelluista yrityksistä koki, että kasvintuhoojariskit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana niiden päätuotantosuunnalla. Kasvintuhoojariskit koettiin myös usein suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi. Vihannestuottajat olivat riskistä huolestuneempia kuin koristekasvien viljelijät.

Useat yritykset kuvasivat varautuvansa kasvintuhoojariskeihin ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä hoitotoimilla, tasapainottamalla taloutta sekä taloudellisen puskurin avulla. Mahdollisuus varautua kasvintuhoojan aiheuttamiin suuriin menetyksiin taloudellisin keinoin nähtiin kuitenkin rajalliseksi.

Kasvintuhoojan levitessä kasvustoon kustannuksia aiheuttaa ennen kaikkea sadon menetys, jonka arvo vaihtelee erityisesti vuodenajan mukaisen kausihinnan mukaan. Viljelijäkartoituksen perusteella kasvintuhoojien kokonaiskustannuksista keskimäärin 72 prosenttia kertyisi sadonmenetyksistä ja 28 prosenttia puhdistuskustannuksista.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa alan yhteistyö on avainasemassa

”Keskeinen johtopäätös on, että yritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneempia kasvintuhoojavakuutuksista kuin rahastoista, mutta tämä saattaa johtua siitä, että rahastomalli on vähemmän tunnettu. Muita tärkeitä piirteitä riskienhallintavälineelle olivat vahingonkattavuuden laajuus ja matala osallistumiskustannus. Yrityksille oli tärkeää, että rahasto olisi vapaaehtoinen”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tällä hetkellä julkisella sektorilla ei ole suunnitteilla kasvintuhoojarahastoa eikä vakuutusyhtiöissä uusia kasvintuhoojavakuutuksia. Kasvintuhoojavakuutuksen tuottaminen on vakuutusyhtiöille hankalaa, koska työnjako riskinkannosta vakuutusten ja valtion välillä on epäselvä. Lisäksi markkina on pieni, ja kasvihuonetuotanto on maantieteellisesti keskittynyttä. Maatalousvakuutustenkin kysyntä on ollut aina varsin matalalla tasolla.

”Kasvintuhoojavakuutuksia tai rahastoa koskevassa mahdollisessa jatkovalmistelussa on keskeistä käydä aktiivista keskustelua kasvihuonealan toimijoiden kesken sekä tehdä yhteistyötä julkisen sektorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa”, sanoo Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puutarha-asiamies Johanna Smith.

Selvityksen ovat tilanneet ja rahoittaneet Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Kauppapuutarhaliitto ry. Selvitys on luettavissa PTT:n verkkosivuilla:

https://www.ptt.fi/julkaisut/kasvihuoneyrittajien-nakemyksia-kasvintuhoojariskeista-ja-riskienhallintavalineiden-tarpeesta/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pellervon taloustutkimus PTT
Kirsi Noro, ekonomisti, +358 40 164 8369

Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f
Jonas Laxåback, Verksamhetsledare, +358 40 940 2734

Kauppapuutarhaliitto ry
Niina Kangas, toiminnanjohtaja +358 447733 2662

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

Markus Lahtisen kommentti kehysriihestä: Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa24.4.2025 11:01:01 EEST | Tiedote

Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.

Ennuste: Lisääntyvä tuotanto pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana – kantorahatulot uuteen ennätykseen10.4.2025 09:56:00 EEST | Tiedote

Puun tarve kasvaa tänä ja ensi vuonna metsäteollisuudessa, mikä pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. Tämän vuoksi sekä hakkuumäärät että puun hinnat nousevat, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Kuitupuun hintakehitys kuitenkin tasaantuu uudessa markkinatasapainossa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat uusiin ennätyslukemiin, selvästi yli kolmeen miljardiin euroon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye