Tuomas Rounakari tuo musiikillaan ikiaikaisen karhunpeijaisperinteen nykypäivään
Rounakarin tohtorintutkinnon lähtökohtana ovat lapsuuden kokemukset, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun.

Tuomas Rounakari on tarkastellut muusikon soittamalla saavuttamia muuntuneita tietoisuuden tiloja. Hänen tutkimuksensa myötä syntyi myyttisen dialogin käsite - muuntuneen tietoisuuden tila, jossa taiteen tekijä on vuorovaikutuksessa perinnekulttuuriin kuuluvan myyttisen kuvaston, esimerkiksi karhun, kanssa. Tutkinto sisältää tutkielman, neljä konserttia ja äänitteen. Sen vaiheissa Rounakari teki myös neljä kenttämatkaa Siperiaan tutkien hantien, mansien ja metsänenetsien perinteitä.
Karhunpeijaiset ovat esimerkki vuorovaikutuksesta myyttisen maailman kanssa
Yksi merkittävä osa Rounakarin taiteellista tohtoritutkintoa oli seremoniallinen esitys Karhunpeijaiset (2016). Siinä Rounakari yhdisti eri kulttuurien karhunpeijaisperinteitä nykyaikaiseen taiteelliseen ilmaisuun musiikin, runouden, teatterin, seuraleikkien, tanssin ja ruokailun keinoin. Kokonaisuuteen kuului hantien, mansien, suomalaisten ja karjalaisten karhunpeijaisperinteitä sekä metsänenetsi Juri Vellan moderneja runoja. Esitys tutki taiteen keinoin dialogia myyttisen karhun kanssa.
Harjoituksiin osallistui myös hypnoterapeutti Kira Gyllenbögel. Hypnoosiharjoitteiden avulla oli tarkoitus päästä pois tiukasti opituista musiikin tekemisen tavoista ja pakosta.
“Urheilussa hypnoosiharjoitteita käytetään keskittymisen syventämiseksi ennen suoritusta. Myös meillä niiden tarkoituksena oli se, että voisimme esityksessä jokainen olla oma itsemme parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hypnooseilla pyrittiin edesauttamaan esiintyjien turvallista siirtymistä muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin esityksen aikana “, Rounakari kertoo.
Karhunpeijaisissa myyttinen karhu tulee hetkellisesti samaan tilaan kuin ihmisyhteisö. Sen perinteille tyypillisiä ovat erilaiset kommunikaation tavat myyttisen maailman kanssa. Esityksen aikana sekä yleisö että työryhmä saivat tästä yllättäviäkin kokemuksia: jotkut kokivat saavansa viestin karhu-entiteetiltä, toiset omilta kaukaisilta esivanhemmiltaan. Yleisö kuvaili esitystä yhteisölliseksi, vahvistavaksi, voimakkaaksi ja jopa terapeuttiseksi.
Taide voi yhdistää perinteen ja nykypäivän kokemukset
Muusikon soittamalla syntyvät muuntuneen tietoisuuden tilat ovat tunnettu osa kansanmusiikkiperinnettä. A.O Väisänen kuvasi ilmiötä soittajan hiljaisena haltioitumisena – tilana, jossa soittajat vaikuttivat kadottavan ajan ja paikan tajun. Muuntuneeseen tietoisuuden tilaan viittaa myös vanhoista loitsuista tunnettu ilmaus 'langeta loveen'.
Rounakarin taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana ovat hänen lapsuuden kokemuksensa, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun. Hän tuo esiin, kuinka taiteen avulla voidaan syventää yhteyttä perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota nykymaailmassa.
“Myyttisten aiheiden käsittely taiteen avulla voi vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen minäkuvaa sekä edistää hyvinvointia. Toivon, että tutkimukseni avulla voimme syventää yhteyttämme menneisyyden perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota tämän päivän maailmassa", Rounakari toteaa.
Tuomas Rounakari on monipuolinen muusikko, joka on julkaissut kaksi soololevyä ja kiertänyt laajasti Pohjoismaissa, Euroopassa, Grönlannissa, Hong Kongissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan myös folk-metalliyhtye Korpiklaanin entisenä viulistina sekä aktiivisena toimijana teatterimaailmassa. Rounakarin taiteellinen tohtorintutkinto Karhun katseella laulan – Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.6.2024.
Tuomas Rounakarin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
14.6.2024 klo 12, Musiikkitalo, Organo-sali (Mannerheinmintie 13, Helsinki)
- Tohtorintutkinnon otsikko: Karhun katseella laulan. Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Anna-Kaisa Liedes, Heikki Laitinen, Heikki Uimonen, Piia Kleemola-Välimäki, Hannu Saha, Pekka Jalkanen
- Tutkielman tarkastajat: Jarkko Niemi, Kati Kallio
- Tutkinnon ohjaava opettaja: Hannu Saha
- Tilaisuuden valvoja: Kristiina Ilmonen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Rounakari
tuomas.rounakari@gmail.com
Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Johtajanimityksiä Taideyliopistossa: Ossi Naukkarinen valittiin tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Kaisa Rönköstä Sibelius-Akatemian dekaani12.6.2025 14:03:58 EEST | Tiedote
Molemmat johtajat valittiin tehtäväänsä viisivuotiskaudeksi. Taideyliopiston hallitus teki valinnat kokouksessaan 12.6.
Konstuniversitetet antog 364 nya studerande våren 202528.5.2025 09:39:51 EEST | Tiedote
Konstuniversitetet antog 364 nya grundexamensstuderande, varav 43 till Bildkonstakademin, 243 till Sibelius-Akademin och 78 till Teaterhögskolan.
Taideyliopistoon valittiin 364 uutta opiskelijaa keväällä 202528.5.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Uusia opiskelijoita valittiin 43 Kuvataideakatemiaan, 243 Sibelius-Akatemiaan ja 78 Teatterikorkeakouluun.
Johanna Ehrnrooth -palkinto kuvataiteilija Alena Tereshkolle20.5.2025 17:17:29 EEST | Tiedote
Taideyliopiston tukisäätiön myöntämän palkinnon tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä sekä siirtymävaihetta opinnoista ammattiuralle. 10 000 euron arvoisen palkinnon saaja valitaan vuosittain Kuvan kevät -maisterinäyttelyn taiteilijoiden joukosta.
Kustannusten nousu ja yleisön ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat rytmimusiikkifestivaaleja15.5.2025 15:45:00 EEST | Tiedote
Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme