Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.
Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa monenlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Erittäin happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat yksi merkittävimmistä haitoista. Happamat sulfaattimaat ovat myös rakennusteknisesti haastavia. Niiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja, sulfaattimaissa ilmenee lujuus- ja kantavuusongelmia. Lisäksi happamien sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle.
”Happamat sulfaattimaat päätyvät haastavien ominaisuuksiensa vuoksi usein läjitettäviksi maankaatopaikoille. Samaan aikaan maanrakennushankkeiden maamateriaalin massatasapaino on alijäämäinen eli läjitettäviä massoja joudutaan korvaamaan muualta tuodulla maa-aineksella”, kertoo FiksuHasu-hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
"Myös maamateriaalin läjityksessä täytyy huomioida happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset”, korostaa Mirkka Visuri.
Happamien sulfaattimaiden esiintymisalue kattaa koko Suomen rannikkoalueen. Rannikkomme on kokonaisuudessaan entistä merenpohjaa. Muinaisen Litorinameren hapettomille pohja-alueille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maan kohoamisen seurauksena muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä. Happamiin sulfaattimaihin liittyvät riskit todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, kun kuivat kaudet edistävät maaperän happamoitumista ja happamuuden huuhtoutumista.
Sulfaattimassoja neutraloidaan ja stabiloidaan teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Sulfaattimaamassojen hyötykäyttöä voidaan lisätä neutraloimalla tai stabiloimalla massat, jonka jälkeen niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuspohjana, erilaisissa täytöissä tai maisemoinneissa. Happamien sulfaattimaiden stabilointi ja neutralointi estävät happamuuden muodostumisen maaperässä ja vähentävät happamien valumavesien muodostumista sekä sulfaattimaiden käytön aiheuttamia ympäristöongelmia. Stabiloinnilla ja neutraloinnilla voidaan myös vähentää rakenteiden korroosiota.
Maa-ainesmassojen neutralointia ja stabilointia on tehty jo pitkään, mutta käytetyt materiaalit ovat yleensä sementti- ja kalkkipohjaisia, joten niiden laajamittainen käyttö lisää huomattavasti rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. FiksuHasu-hankkeessa testataan massojen neutralointia ja stabilointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla, joita ovat esimerkiksi tuhka ja kuona. Niistä ei muodostu vastaavaa hiilidioksidikuormitusta kuin sementistä tai kalkkipohjaisista materiaaleista.
Tällä hetkellä käytössä ei ole sellaisia menetelmiä, joilla voitaisiin luotettavasti arvioida maaperästä betoni- ja teräsrakenteille aiheutuvan korroosion määrää. FiksuHasu-hankkeessa tutkitaankin happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa korroosiota ja sen arviointimenetelmiä. Riskiarvioinnissa huomioidaan myös mikrobien aiheuttama korroosio.
Tietoa FiksuHasu-hankkeesta
FiksuHasu (Happamien sulfaattimaiden hyödyntäminen) -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä Fingrid Oy, Väylävirasto ja Kiertokaari Oy. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Yrkeshögskolan Novia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Mirkka VisuriSuomen ympäristökeskus
Puh:0295251024Puh:+358 50 597 8636etunimi.sukunimi@syke.fiPeter ÖsterholmÅbo Akademi ÅA
Puh:+358 50 582 8490etunimi.sukunimi@abo.fiJukka RäisänenGeologian tutkimuskeskus GTK
Puh:029 503 4358etunimi.sukunimi@gtk.fiEva Högfors-RönnholmYrkeshögskolan Novia
Puh:+358 44 780 5737etunimi.sukunimi@novia.fiKuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme