Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa
11.6.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin.
- Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta.
- Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa.
- FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.

Suurin osa suomalaisista (88 %) uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Vain 12 prosentilla vastaajista oli suuria haasteita digihuijausten tunnistamisessa. Huolimatta vastaajien vakaasta uskosta tunnistaa digihuijaukset suomalaisilta huijattujen varojen kokonaissumma vuonna 2023 oli lähes 77 miljoonaa.
Kokonaismäärästä pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yrityksen kohteeksi. 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa.
”Digihuijausten määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden tunnistaminen vaatii meiltä jokaiselta tarkkuutta. Digihuijaukset kehittyvät ja niiden tunnistamisesta tulee päivä päivältä vaikeampaa. Moni joutuu huijauksen uhriksi kiireen keskellä ja epähuomiossa tehtyjen klikkausten kautta, joten on erityisen tärkeää pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida”, muistuttaa FA:n rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Jopa 16 prosenttia suomalaisista jättää URL-osoitteet tarkistamatta, vaikka osaisi tarkistaa ne
Kyselyyn vastanneista reilut 70 prosenttia koki osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Neljännes vastaajista kertoo, ettei osaa tarkistaa linkkien oikeellisuutta.
Kansalaiskyselystä selviää, että lähes 30 prosenttia vastaajista välttelee aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Erityisesti digipalveluiden käytön välttely korostuu varttuneimmissa ikäluokissa, jotka myös kertovat, etteivät osaa tarkistaa URL-linkkien oikeellisuutta.
”Kun huomioidaan, miten vahvasti suomalainen yhteiskunta ja esimerkiksi pankkiasiointi pohjautuvat digitaaliseen asiointiin, on huolestuttavaa, että lähes 30 prosenttia suomalaisista välttelee pelon takia digipalveluiden käyttöä”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Digitaalisten palveluiden käytöstä ei pidä tehdä liian suurta mörköä, joka lamauttaa toimimisen. Keinoja huijausten tunnistamiseen on monia. Turvallisin tapa mennä esimerkiksi verkkopankkiin on kirjoittaa selaimen osoitekenttään osoite kokonaisuudessaan. Siten välttyy päätymästä huijaussivustoille, joihin hakukoneen ensimmäiset tulokset usein saattavat viedä. Ero oikean sivuston ja huijaussivuston URL-osoitteen välillä saattaa olla vain yksi merkki.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA:n toukokuussa lanseeraaman huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut” tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan meistä jokainen voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei tule jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme