Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa
11.6.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin.
- Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta.
- Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa.
- FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.
Suurin osa suomalaisista (88 %) uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Vain 12 prosentilla vastaajista oli suuria haasteita digihuijausten tunnistamisessa. Huolimatta vastaajien vakaasta uskosta tunnistaa digihuijaukset suomalaisilta huijattujen varojen kokonaissumma vuonna 2023 oli lähes 77 miljoonaa.
Kokonaismäärästä pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yrityksen kohteeksi. 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa.
”Digihuijausten määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden tunnistaminen vaatii meiltä jokaiselta tarkkuutta. Digihuijaukset kehittyvät ja niiden tunnistamisesta tulee päivä päivältä vaikeampaa. Moni joutuu huijauksen uhriksi kiireen keskellä ja epähuomiossa tehtyjen klikkausten kautta, joten on erityisen tärkeää pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida”, muistuttaa FA:n rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Jopa 16 prosenttia suomalaisista jättää URL-osoitteet tarkistamatta, vaikka osaisi tarkistaa ne
Kyselyyn vastanneista reilut 70 prosenttia koki osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Neljännes vastaajista kertoo, ettei osaa tarkistaa linkkien oikeellisuutta.
Kansalaiskyselystä selviää, että lähes 30 prosenttia vastaajista välttelee aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Erityisesti digipalveluiden käytön välttely korostuu varttuneimmissa ikäluokissa, jotka myös kertovat, etteivät osaa tarkistaa URL-linkkien oikeellisuutta.
”Kun huomioidaan, miten vahvasti suomalainen yhteiskunta ja esimerkiksi pankkiasiointi pohjautuvat digitaaliseen asiointiin, on huolestuttavaa, että lähes 30 prosenttia suomalaisista välttelee pelon takia digipalveluiden käyttöä”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Digitaalisten palveluiden käytöstä ei pidä tehdä liian suurta mörköä, joka lamauttaa toimimisen. Keinoja huijausten tunnistamiseen on monia. Turvallisin tapa mennä esimerkiksi verkkopankkiin on kirjoittaa selaimen osoitekenttään osoite kokonaisuudessaan. Siten välttyy päätymästä huijaussivustoille, joihin hakukoneen ensimmäiset tulokset usein saattavat viedä. Ero oikean sivuston ja huijaussivuston URL-osoitteen välillä saattaa olla vain yksi merkki.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA:n toukokuussa lanseeraaman huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut” tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan meistä jokainen voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei tule jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme