Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa
11.6.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin.
- Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta.
- Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa.
- FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.
Suurin osa suomalaisista (88 %) uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Vain 12 prosentilla vastaajista oli suuria haasteita digihuijausten tunnistamisessa. Huolimatta vastaajien vakaasta uskosta tunnistaa digihuijaukset suomalaisilta huijattujen varojen kokonaissumma vuonna 2023 oli lähes 77 miljoonaa.
Kokonaismäärästä pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yrityksen kohteeksi. 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa.
”Digihuijausten määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden tunnistaminen vaatii meiltä jokaiselta tarkkuutta. Digihuijaukset kehittyvät ja niiden tunnistamisesta tulee päivä päivältä vaikeampaa. Moni joutuu huijauksen uhriksi kiireen keskellä ja epähuomiossa tehtyjen klikkausten kautta, joten on erityisen tärkeää pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida”, muistuttaa FA:n rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Jopa 16 prosenttia suomalaisista jättää URL-osoitteet tarkistamatta, vaikka osaisi tarkistaa ne
Kyselyyn vastanneista reilut 70 prosenttia koki osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Neljännes vastaajista kertoo, ettei osaa tarkistaa linkkien oikeellisuutta.
Kansalaiskyselystä selviää, että lähes 30 prosenttia vastaajista välttelee aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Erityisesti digipalveluiden käytön välttely korostuu varttuneimmissa ikäluokissa, jotka myös kertovat, etteivät osaa tarkistaa URL-linkkien oikeellisuutta.
”Kun huomioidaan, miten vahvasti suomalainen yhteiskunta ja esimerkiksi pankkiasiointi pohjautuvat digitaaliseen asiointiin, on huolestuttavaa, että lähes 30 prosenttia suomalaisista välttelee pelon takia digipalveluiden käyttöä”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Digitaalisten palveluiden käytöstä ei pidä tehdä liian suurta mörköä, joka lamauttaa toimimisen. Keinoja huijausten tunnistamiseen on monia. Turvallisin tapa mennä esimerkiksi verkkopankkiin on kirjoittaa selaimen osoitekenttään osoite kokonaisuudessaan. Siten välttyy päätymästä huijaussivustoille, joihin hakukoneen ensimmäiset tulokset usein saattavat viedä. Ero oikean sivuston ja huijaussivuston URL-osoitteen välillä saattaa olla vain yksi merkki.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA:n toukokuussa lanseeraaman huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut” tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan meistä jokainen voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei tule jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme