Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa
11.6.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin.
- Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta.
- Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa.
- FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.

Suurin osa suomalaisista (88 %) uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Vain 12 prosentilla vastaajista oli suuria haasteita digihuijausten tunnistamisessa. Huolimatta vastaajien vakaasta uskosta tunnistaa digihuijaukset suomalaisilta huijattujen varojen kokonaissumma vuonna 2023 oli lähes 77 miljoonaa.
Kokonaismäärästä pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yrityksen kohteeksi. 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa.
”Digihuijausten määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden tunnistaminen vaatii meiltä jokaiselta tarkkuutta. Digihuijaukset kehittyvät ja niiden tunnistamisesta tulee päivä päivältä vaikeampaa. Moni joutuu huijauksen uhriksi kiireen keskellä ja epähuomiossa tehtyjen klikkausten kautta, joten on erityisen tärkeää pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida”, muistuttaa FA:n rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Jopa 16 prosenttia suomalaisista jättää URL-osoitteet tarkistamatta, vaikka osaisi tarkistaa ne
Kyselyyn vastanneista reilut 70 prosenttia koki osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Neljännes vastaajista kertoo, ettei osaa tarkistaa linkkien oikeellisuutta.
Kansalaiskyselystä selviää, että lähes 30 prosenttia vastaajista välttelee aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Erityisesti digipalveluiden käytön välttely korostuu varttuneimmissa ikäluokissa, jotka myös kertovat, etteivät osaa tarkistaa URL-linkkien oikeellisuutta.
”Kun huomioidaan, miten vahvasti suomalainen yhteiskunta ja esimerkiksi pankkiasiointi pohjautuvat digitaaliseen asiointiin, on huolestuttavaa, että lähes 30 prosenttia suomalaisista välttelee pelon takia digipalveluiden käyttöä”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Digitaalisten palveluiden käytöstä ei pidä tehdä liian suurta mörköä, joka lamauttaa toimimisen. Keinoja huijausten tunnistamiseen on monia. Turvallisin tapa mennä esimerkiksi verkkopankkiin on kirjoittaa selaimen osoitekenttään osoite kokonaisuudessaan. Siten välttyy päätymästä huijaussivustoille, joihin hakukoneen ensimmäiset tulokset usein saattavat viedä. Ero oikean sivuston ja huijaussivuston URL-osoitteen välillä saattaa olla vain yksi merkki.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA:n toukokuussa lanseeraaman huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut” tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan meistä jokainen voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei tule jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote
Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme