Suomeen muuttaneista työ- ja opiskeluperäisten muuttajien osuus on pääkaupunkiseudulla suuri

MoniSuomi 2022 -tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineiston avulla on saatu ensimmäistä kertaa kattavasti tietoa siitä, mikä on pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneiden oma käsitys heidän tärkeimmästä Suomeen muuton syystään.

Noin neljäsosa pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneista on tullut oman työn takia, reilu kymmenesosa oman opiskelun takia ja vajaa kymmenesosa työntekijän tai opiskelijan puolisona. Pakolaistaustaisten osuus on perheenjäsenet mukaan lukien noin viidesosa. Muiden muuttosyiden taustalla on laaja kirjo elämäntilanteita, joukossa esimerkiksi suomalaistaustaisen kanssa avioituneita.

Muuttoperuste näkyy työllistymisessä ja muussa kotoutumisessa

Työperusteisesti tulleilla on MoniSuomi 2022 -tutkimuksen tietojen mukaan paras työmarkkinatilanne, ja tämä näkyy paitsi työllisyydessä myös työsuhteiden laadussa. Suomen tai ruotsin kielen taito on tärkeä työpaikan saamisen edellytys, mutta moni on tästä huolimatta työllistynyt osaamatta kumpaakaan kansalliskieltä.

Kaikissa maahanmuuttosyyryhmissä miesten työllisyystilanne on parempi kuin naisten. Ero sukupuolten välillä on suurin pakolaistaustaisten ryhmässä. Pakolaistaustaisilla on tutkimuksen mukaan muutenkin hieman muita ryhmiä useammin erilaisia haasteita elämässä.

Sosiaaliset suhteet ja kontaktit ovat tärkeitä, mutta monilta puuttuu niitä

Suuri osa työllistyneistä on saanut työpaikkansa sosiaalisten suhteiden ja verkostojen avulla tai suoralla yhteydellä työnantajan kanssa. Moni katsoo myös, että puuttuvat suhteet kantaväestöön ovat hankaloittaneet työllistymistä.

Suomeen muuttaneista pääkaupunkiseudulla asuvista moni kärsii ystävien puutteesta tai vähäisyydestä, ja yksinäisyyden kokemusta esiintyy paljon. Syrjinnän kokemukset ovat valitettavan yleisiä, ja niitä esiintyy julkisten paikkojen lisäksi myös työelämässä.

Tietoa Suomeen muuttaneiden käsityksistä ja kokemuksista tarvitaan

MoniSuomi 2022 -tutkimuksen tiedot perustuvat THL:n toteuttamaan ja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan tiedonkeruuseen. Tutkimus kohdistui 20–74-vuotiaaseen ulkomailla syntyneeseen ulkomaalaistaustaiseen väestöön. Tutkittuja aihepiirejä olivat elinolot, elämäntilanteet sekä terveys, hyvinvointi ja palvelukokemukset. Tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana sähköisellä lomakkeella, paperilomakkeella ja puhelinhaastatteluin.