Hallituksen energiapolitiikka nostaisi maa- ja metsätalouden kustannuksia eikä kannusta ilmastotoimiin
Hallitus esittää liikennepolttoaineiden päästökaupan laajentamista maa- ja metsätalouden käyttämiin polttoaineisiin. Tämä voi nostaa maa- ja metsätalouden kustannuksia yhteensä noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään maatalouden osalta laajennus tarkoittaisi yli prosentin leikkausta koko toimialan käyttökatteeseen. Arvioitu polttoöljyn hinnan nousu olisi 11 senttiä/litra.

Kyse on kansallisesta sääntelystä, koska päästökauppadirektiivissä maa- ja metsätalous on jätetty päästökaupasta ulos. Hallitusohjelmassa luvataan, että EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä vältetään kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi hallitus on sitoutunut siihen, ettei kansallisesti tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.
MTK:n näkemyksen mukaan esitystä täytyy muuttaa. Jos kansallinen laajennus toteutettaisiin suunnitellusti 2027 alusta alkaen, on hallituksen järjestettävä kustannuskompensaatio maa- ja metsätalouden harjoittajille samaan aikaan laajennuspäätöksen kanssa. Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa synnyttää valtiolle varoja siten, että toimialoille, joita päästökauppadirektiivin laajennus ei lähtökohtaisesti koske, voidaan kustannuskompensaatiot järjestää.
Hallitus esittää myös muutoksia liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Esitys sisältää MTK:n toivoman joustomekanismin, jolla osa jakeluvelvoitteesta voitaisiin kattaa muun muassa metsien ja peltojen kasvavalla hiilensidonnalla sekä maaperäpäästöjen vähentämisellä. Valitettavasti näille esitetään yhden prosentin kattolukua, joka estäisi toimien kunnollisen hyödyntämisen. Jos kattoluku jää lopulliseen lainsäädäntöön, se vesittää koko joustomekanismin ja maankäyttösektorin ilmastotoimet jäävät toteutumatta. Joustomekanismi olisi toimiva ja kustannustehokas tapa kiihdyttää markkinaehtoisten ilmastotoimien aloitusta. Muuten paineet valtion budjettirahoitukselle nousevat. MTK vaatii esitetyn kattoluvun poistamista hallituksen esityksestä kokonaan.
Lisätietoja: Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, 050 596 1541
Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme