ELY-keskuksen vinkit rannan kunnostukseen: Syksyn ruoppausta suunnitellaan nyt
Suunnitteletko kotirantasi kunnostusta? Ruoppauksesta ja koneellisesta vesikasvien niitosta on tehtävä asianmukaiset ilmoitukset kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Paras aika ruoppaukselle on syksyllä.
![kone rantavedessä](/data/images/public/69817881/70306242/139cadde-7d66-4c94-9c34-a763ff294e25-w_720.jpeg)
Mikäli suunnittelet rannan kunnostusta, kannattaa tässä vaiheessa kesää aloittaa ruoppauksen suunnittelutyö, sillä ruopata voi pääsääntöisesti vain 1.9.–30.4 välisenä aikana.
Kun rannasta halutaan tehdä uimaranta tai helpottaa siinä veneilyä, on ruoppaus siihen vaihtoehto. Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen, lietteen tai kivien poistamista vesialueen pohjasta koneella.
Ruoppausta kevyempi vaihtoehto on vesikasvien poistaminen, mikä edistää myös vesillä liikkumista ja parantaa maisemaa. Tämä ympäristöystävällinen kunnostusmenetelmä poistaa myös ravinteita, eikä vesi pääse rehevöitymään. Ruoppauksella on samoja vaikutuksia kuin vesikasvien poistamisella; ravinteita poistuu ja umpeenkasvu vähenee. Erittäin tiheästi kasvustoja kasvavassa matalassa vedessä ei voi niittää, vaan kasvustojen poistoon sopii paremmin ruoppaus.
Suunnittele ruoppaus hyvin − haitalliset seuraukset voivat yllättää
Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisilta ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksen tekijänä olet vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja ruoppauksen haitallisista seurauksista. Vaikka ruoppaus koskisi vain omaa rantaa, sen vaikutukset voivat ulottua yllättävän kauas.
Kaivamisesta aiheutuvat samentumat voivat levitä satojenkin metrien päähän. Matalien rantojen lajisto voi kärsiä tai kadota kokonaan. Ruoppaus saattaa vapauttaa ravinteita pohjasedimentistä veteen, tuhota kalojen kutualueita, syövyttää ranta-alueita ja siitä voi aiheutua sortumista. Myös maisema voi muuttua. Ruopattava kohde kannattaakin ympäröidä tarvittaessa suojaverhoilla, jotta vaikutukset ympäristölle olisivat mahdollisimman vähäiset.
Ongelmien välttämiseksi on tärkeää keskustella ja sopia hankkeesta hyvissä ajoin lähinaapureiden kanssa.
Ruoppaus on helpointa tehdä silloin, kun vesi on mahdollisimman matalalla. Myös talvi on hyvää aikaa, jos jää on niin vahvaa, että se kantaa kaivinkoneen.
Näin teet ilmoituksen ruoppauksesta
Kun koneellisen ruoppauksen massamäärä ylittää 500 kuutiota, on lain mukaan tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.
Ilmoitus ELY-keskukselle tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Ilmoitus löytyy kohdasta Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu. Samalla voit tarkastella muun muassa suojelu- ja pohjavesialueita, jotka on myös otettava huomioon toimenpidettä suunniteltaessa.
ELY-keskus ilmoittaa vastaanottaneensa ilmoituksen ja antaa siihen vastauksen 30 vuorokauden kuluessa. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voivat antaa tarkempia ohjeita tai kehottaa ilmoittajaa hakemaan 30 vuorokauden kuluessa vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta (AVI). Ilmoitusmenettely on maksuton.
Jos ruopattavien massojen määrä ylittää 500 kuutiota, tulee ruoppaukselle hakea aina lupa myös AVI:lta. Lupahakemuksen käsittely ei käy käden käänteessä. Ruoppaushakemuksen tavoitteellinen käsittelyaika on 4–9 kuukautta. AVI:n päätös on maksullinen.
![vesikasveja%20rannassa](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817881/70306242/45f73650-56cf-4667-ad34-8d2f37bb91fb-w_720.jpg)
Vesikasvit kannattaa niittää heinä-elokuun vaihteessa
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua, kun ne sitovat pohja-aineksen paikoilleen ja pidättävät maa-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Rehevöitymisen vuoksi vesikasvillisuutta joudutaan joskus niittämään tai poistamaan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta pahasti umpeenkasvaneilla alueilla. Yleensä niitoissa harvennetaan tiheimpiä kohtia ja estetään ruovikoiden laajeneminen.
Kaikki kasvityypit eivät sovellu niitettäväksi yhtä hyvin. Pääsääntöisesti veden yläpuolelle kasvavat eli ilmaversoiset kasvit soveltuvat niittoihin, sillä ne yleensä taantuvat niittojen seurauksena. Sen sijaan vedenpinnan rajassa kasvavat kelluslehtiset kasvit, kuten ulpukat ja lumpeet, kasvavat usein nopeasti takaisin niittämisestä huolimatta runsaasti ravinteita sisältävän vahvan juurakkonsa takia.
Tehokkain niittoaika vesikasveille on heinä–elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3–4 viikon välein. Kaikki kasvijäte on kerättävä pois vesistöstä niittojen jälkeen. Se, mihin jätteet sijoitetaan tai miten ne hyödynnetään edelleen, tulee myös suunnitella etukäteen. Yleensä jätteet läjitetään joko omalle tontille, luvalla ja ilmoituksella toisen tontille tai toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle.
Tiesitkö, että järviruokoa voi hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineena tai maanparannuksessa? Varsinais-Suomen ELY-keskus on koonnut kattavan tietopankin järviruo'osta ja sen hyötykäytöstä.
Myös koneellisesta niitosta on ilmoitettava vähintään 30 vuorokautta ennen työn aloittamista vesialueen omistajalle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Vain käsivoimin hoituvat pienimuotoiset, esimerkiksi viikatteella tehtävät niitot saa tehdä ilman ilmoitusta. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan myös tarvita AVI:n lupa. Niittoilmoitus ELY-keskukselle tehdään ruoppausilmoituksen tavoin aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu -kohdasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
ylitarkastaja Aleksi Kulmala puh. 0295 036 151
ylitarkastaja Anu Peltonen, puh. 0295 036 367
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Rumputöitä maantiellä 304 Valkeakoskella 5.-18.8.202426.7.2024 09:02:16 EEST | Tiedote
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uusii kuusi erillistä maantierumpua Kärjenniemen ja Konhon välisellä tieosuudella Valkeakoskella. Työt sijoittuvat maantielle 304 Lempääläntie/Toijalantie. Rumpujen vaihtotyöt tehdään 5.8.–18.8. välisenä aikana.
Haitalliset vieraskasvilajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle ja ihmiselle25.7.2024 12:51:55 EEST | Tiedote
Monet puutarha- ja koristekasveina käytetyt haitalliset vieraskasvilajit leviävät tehokkaasti, syrjäyttäen alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle. Vieraskasvilajien torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä. Varhainen tunnistaminen ja nopea reagointi ovat avainasemassa ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Pirkanmaan päällystystyöt viikolla 3023.7.2024 11:03:15 EEST | Tiedote
Viikon 30 aikana päällystystyöt jatkuvat valtatiellä 3 Parkanossa. Työtä tehdään päivä- sekä yötyönä. Kantatiellä 44 Sastamalassa tehdään valmisteleviä töitä tulevaa päällystystä varten. Muiden tietyömaiden nopeusrajoitukset palautetaan ennalleen, kun työmaiden viimeistelytyöt on tehty.
Pirkanmaan työttömyys kasvoi eniten maakuntavertailussa, mutta kasvu hidastunut selvästi23.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on kasvanut Pirkanmaalla viime vuoteen verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa yhteensä 28 869 henkilöä, mikä on 4 866 henkilöä enemmän kuin vuoden 2023 kesäkuussa. Muihin maakuntiin verrattuna Pirkanmaalla työttömyystilanne kasvoi eniten eli 20,3 prosenttia.
Leväseuranta: Sinilevän määrä hieman laskussa18.7.2024 09:10:42 EEST | Tiedote
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa vähemmän sinilevähavaintoja. Sinilevää havaittiin runsaasti Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän levää havaittiin Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa ja Kangasalan Ukkijärvessä. Sinilevää on Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden hieman normaalia vähemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme