Ilman laiduneläimiä luonnonlaitumet kasvavat umpeen ja monimuotoisuus heikkenee
Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään järjestyksessään kolmatta valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa luonnonlaitumia sekä niitä kunnossa pitäviä nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.

Perinneympäristöt ovat erittäin lajirikkaita elinympäristöjä ja monien uhanalaisten lajien koti. Perinneympäristöt vaativat kunnossa pysyäkseen jatkuvaa hoitoa, etteivät ne kasva umpeen. Laiduneläinten tekemä kunnossapitotyö on tärkeää etenkin kesäkuukausina, jolloin luonnonlaitumilla voi nähdä useita tuttuja niittykukkia, kuten ahomansikoita ja kissankelloja. Samaan aikaan alueiden umpeenkasvun uhka on ajankohtaisimmillaan.
Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hehtaaria hoidossa olevia perinneympäristöjä, joiden pääasiallinen hoitotapa on laidunnus. Perinneympäristöjä hoidetaan niin valtion suojelualueilla kuin yksityisillä mailla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa hoidettujen perinneympäristöjen ala 52 000 hehtaariin, jotta hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla.
”Tukijärjestelmän viimeaikaiset haasteet valitettavasti vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. MTK ja SLC ovat luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan korostaneet tarpeen kehittää markkinaehtoisia rahoitusmahdollisuuksia perinneympäristöjen hoidolle. Yhtenä keinona tähän voi toimia MTK:n Luontoarvot.fi-palvelu, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.
Niityt ja laitumet hallitsivat ennen maaseutumaisemaa, mutta laidunnus vähentyi 1900-luvulla huomattavasti maatalouden menetelmien muuttuessa. Nykyisin Suomen perinneympäristöt ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä elää neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista.
Perinneympäristöjen katoaminen on suuri uhka pölyttäjähyönteisille, joiden työ on korvaamatonta viljely- ja puutarhakasvien pölytyksessä.
”Kedoilla ja niityillä elää laaja kirjo erilaisia perhosia ja mesipistiäisiä, joiden ansiosta saamme parempaa satoa monista peltokasveista sekä mehevämpiä marjoja ja hedelmiä. Mikäli pölyttäjien elinympäristöt katoavat, sillä on vaikutusta paitsi niittykasviemme tulevaisuuteen myös omaan ruokaturvaamme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Luonnonlaidunpäivänä useat maatilat ympäri Suomen avaavat laitumensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. Päivä onkin mainio tapa nähdä maatilan elämää sekä oppia luonnonlaitumista ja luonnon monimuotoisuudesta. Usealta tilalta voi samalla ostaa myös luonnonlaiduntuotteita. Kaikki teemapäivän tapahtumat löytyvät päivittyvästä kartasta, josta voi katsoa lähialueensa tapahtumat.
”Tänä vuonna monet luonnonlaidunpäivän tapahtumista ovat hyvin ihmisten ulottuvilla. Esimerkiksi Kotkassa Kyminlinnan kupeessa on Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Kotkan kaupungin ja paikallisten maatilojen yhteistapahtuma”, kertoo Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja ja Kosken kartanon luomutilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum.
Luonnonlaidunpäivän järjestävät yhteistyössä MTK, SLC, WWF Suomi, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Ruokavirasto, Perinnemaisemayhdistys, Suomen Lammasyhdistys ja Pihvikarjaliitto.
Luonnonlaidunpäivän verkkosivulta löytyy lisätietoja sekä päivittyvä kartta avoimet ovet pitävistä tiloista. Median edustajat voivat olla suoraan yhteydessä omalta levikkialueeltaan löytyvään tilaan ja sopia juttukeikasta luonnonlaidunpäivän tapahtumaan.
Lisätietoja:
Anna-Rosa Asikainen, juristi luonnonsuojeluasioissa, MTK, 040 920 9858, anna-rosa.asikainen(at)mtk.fi
Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija (pölyttäjät ja muu lajisto perinneympäristöissä), WWF Suomi, 044 5655 165, eeva-liisa.korpela(at)wwf.fi
Fredrik von Limburg Stirum, puheenjohtaja, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, 040 540 1506, fredrik(at)koskis.fi
Katja Raatikainen, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 354 0512, katja.raatikainen@metsa.fi
---------------
Faktaa luonnonlaidunlihasta:
• Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.
• Yksi keino auttaa uhanalaisia niittyjä, ketoja, hakamaita ja muita perinneympäristöjä, on panostaa luonnonlaidunnukseen myös lihantuotannossa.
• Suomalaisen luonnonlaidunlihan sertifiointi nytkähti käyntiin vuonna 2022, kun Kosken kartanon luomutila Perniössä sertifioi luonnonlaidunlihan tuotantonsa.
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK ja Sahateollisuus toivat metsien ilmastohyödyt näkyviin Brysselissä – paine LULUCF-päätösten muuttamiseen kasvaa25.4.2025 10:16:33 EEST | Tiedote
Maankäyttösektorin päästöjä koskevaa LULUCF-säädöstä arvioidaan komission työohjelman mukaan tänä vuonna. MTK ja Sahateollisuus perustelivat aktiivista metsien hoitoja ja käyttöä sekä kilpailukykyisen sahateollisuuden merkitystä Brysselissä torstaina pidetyssä seminaarissa. ”Komission on tunnustettava tosiasiat ja todettava, että metsien hiilinieluihin perustuvalta politiikalta on pudonnut pohja pois”, vaati MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Hallitus ottaa vastuuta huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta24.4.2025 11:24:15 EEST | Tiedote
Petteri Orpon (kok.) hallitus sai valtion tulevien vuosien taloutta linjaavan kehysriihensä valmiiksi keskiviikkoiltana. Hallitus on lupaustensa mukaisesti keventämässä elinkeinotoiminnan kasvua rajoittavaa normitaakkaa. MTK pitää tärkeänä, että hallitus nosti riihessään keskeiseen osaan myös Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan.
MTK:n terveiset hallituksen kehysriihelle: ”Pidetään kiinni Suomen vahvuuksista, uskalletaan tarttua uuteen kasvuun”17.4.2025 09:37:54 EEST | Tiedote
Muuttuneessa maailmassa Suomen talous ja maan elinkeinotoiminta ovat uudessa ja osin arvaamattomassa tilanteessa. Ensi viikolla puoliväliriiheensä kokoontuvan hallituksen on välttämätöntä pitää kiinni Suomen olemassa olevista vahvuuksista. Toisaalta hallituksen on kyettävä tarttumaan tunnistettaviin, uusiin kasvumahdollisuuksiin, kuten uusiutuvan energian eri muotoihin, puhtaisiin teknologioihin ja matkailuun. Uusi kasvu syntyy markkinoilta ja reilulla lainsäädännöllä turvatusta toimintaympäristöstä.
MTK:n Säätiö myöntää 10 000 euron ympäristöpalkinnon – ehdota saajaa15.4.2025 13:42:08 EEST | Tiedote
MTK:n Säätiö juhlistaa satavuotista historiaansa myöntämällä 10 000 euron ympäristöpalkinnon henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti edistänyt maa- ja metsätalousmaan kunnon ja tuottavuuden parantamista. Esityksiä palkinnonsaajiksi otetaan vastaan 9. toukokuuta 2025 saakka.
Juha Marttila ei hae syksyllä jatkoa MTK:n puheenjohtajana9.4.2025 17:13:34 EEST | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa. Järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Marttila ei asetu enää ehdolle tehtävään. Marttila kertoi päätöksestään järjestön valtuuskunnan kokouksessa keskiviikkona.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme