Ilman laiduneläimiä luonnonlaitumet kasvavat umpeen ja monimuotoisuus heikkenee
Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään järjestyksessään kolmatta valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa luonnonlaitumia sekä niitä kunnossa pitäviä nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.

Perinneympäristöt ovat erittäin lajirikkaita elinympäristöjä ja monien uhanalaisten lajien koti. Perinneympäristöt vaativat kunnossa pysyäkseen jatkuvaa hoitoa, etteivät ne kasva umpeen. Laiduneläinten tekemä kunnossapitotyö on tärkeää etenkin kesäkuukausina, jolloin luonnonlaitumilla voi nähdä useita tuttuja niittykukkia, kuten ahomansikoita ja kissankelloja. Samaan aikaan alueiden umpeenkasvun uhka on ajankohtaisimmillaan.
Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hehtaaria hoidossa olevia perinneympäristöjä, joiden pääasiallinen hoitotapa on laidunnus. Perinneympäristöjä hoidetaan niin valtion suojelualueilla kuin yksityisillä mailla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa hoidettujen perinneympäristöjen ala 52 000 hehtaariin, jotta hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla.
”Tukijärjestelmän viimeaikaiset haasteet valitettavasti vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. MTK ja SLC ovat luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan korostaneet tarpeen kehittää markkinaehtoisia rahoitusmahdollisuuksia perinneympäristöjen hoidolle. Yhtenä keinona tähän voi toimia MTK:n Luontoarvot.fi-palvelu, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.
Niityt ja laitumet hallitsivat ennen maaseutumaisemaa, mutta laidunnus vähentyi 1900-luvulla huomattavasti maatalouden menetelmien muuttuessa. Nykyisin Suomen perinneympäristöt ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä elää neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista.
Perinneympäristöjen katoaminen on suuri uhka pölyttäjähyönteisille, joiden työ on korvaamatonta viljely- ja puutarhakasvien pölytyksessä.
”Kedoilla ja niityillä elää laaja kirjo erilaisia perhosia ja mesipistiäisiä, joiden ansiosta saamme parempaa satoa monista peltokasveista sekä mehevämpiä marjoja ja hedelmiä. Mikäli pölyttäjien elinympäristöt katoavat, sillä on vaikutusta paitsi niittykasviemme tulevaisuuteen myös omaan ruokaturvaamme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Luonnonlaidunpäivänä useat maatilat ympäri Suomen avaavat laitumensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. Päivä onkin mainio tapa nähdä maatilan elämää sekä oppia luonnonlaitumista ja luonnon monimuotoisuudesta. Usealta tilalta voi samalla ostaa myös luonnonlaiduntuotteita. Kaikki teemapäivän tapahtumat löytyvät päivittyvästä kartasta, josta voi katsoa lähialueensa tapahtumat.
”Tänä vuonna monet luonnonlaidunpäivän tapahtumista ovat hyvin ihmisten ulottuvilla. Esimerkiksi Kotkassa Kyminlinnan kupeessa on Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Kotkan kaupungin ja paikallisten maatilojen yhteistapahtuma”, kertoo Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja ja Kosken kartanon luomutilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum.
Luonnonlaidunpäivän järjestävät yhteistyössä MTK, SLC, WWF Suomi, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Ruokavirasto, Perinnemaisemayhdistys, Suomen Lammasyhdistys ja Pihvikarjaliitto.
Luonnonlaidunpäivän verkkosivulta löytyy lisätietoja sekä päivittyvä kartta avoimet ovet pitävistä tiloista. Median edustajat voivat olla suoraan yhteydessä omalta levikkialueeltaan löytyvään tilaan ja sopia juttukeikasta luonnonlaidunpäivän tapahtumaan.
Lisätietoja:
Anna-Rosa Asikainen, juristi luonnonsuojeluasioissa, MTK, 040 920 9858, anna-rosa.asikainen(at)mtk.fi
Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija (pölyttäjät ja muu lajisto perinneympäristöissä), WWF Suomi, 044 5655 165, eeva-liisa.korpela(at)wwf.fi
Fredrik von Limburg Stirum, puheenjohtaja, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, 040 540 1506, fredrik(at)koskis.fi
Katja Raatikainen, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 354 0512, katja.raatikainen@metsa.fi
---------------
Faktaa luonnonlaidunlihasta:
• Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.
• Yksi keino auttaa uhanalaisia niittyjä, ketoja, hakamaita ja muita perinneympäristöjä, on panostaa luonnonlaidunnukseen myös lihantuotannossa.
• Suomalaisen luonnonlaidunlihan sertifiointi nytkähti käyntiin vuonna 2022, kun Kosken kartanon luomutila Perniössä sertifioi luonnonlaidunlihan tuotantonsa.
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Akkukontit ilmestyvät maisemaan - energian varastointi muuttaa maankäyttöä21.10.2025 11:45:51 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 aikana akkukonttien maanvuokraus on yleistynyt vauhdilla, ja moni maanomistaja kohtaa nyt ensimmäistä kertaa tarjouksen, joka voi sitoa maat vuosikymmeniksi. MTK korostaa, että jokainen sopimus on yksilöllinen – ja maanomistajan oikeuksien turvaaminen vaatii huolellista harkintaa ja neuvottelua.
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme