Väitös: Pohjoishämäläisen maalaisyhteisön sisäisen valtakamppailun voittivat sisällissodan hävinneet punaiset
Sisällissodan jälkeen ruoveteläiset joutuivat parsimaan elämäänsä kokoon monelta kantilta. Sodan seurauksena pitäjä menetti yli kolmesataa miestä ja Ruovedelle jäi lähes yhtä monta punaorpoa. Väitöstutkimuksessaan FM Anna Warsell tutki sodan keskelle joutuneen ja kriisistä vakavasti kärsineen pohjoishämäläisen maalaispitäjän selviytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä 1920-luvulla. Paikallistason näkökulma täydentää mielenkiintoisella tavalla koko maata koskevaa tutkimusperinnettä.
Suomen sisällissota on laajalti tutkittu tapahtuma, mutta ilmiö on edelleen ajankohtainen. Sisällissotia käydään yhä ja kansainvälinen rauhantutkimus etsii jatkuvasti yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisukeinoja ja tutkii niiden toimivuutta. Anna Warsellin tutkimus asettuu valtioiden sisäisten kriisien paikallisen ja alueellisen tason tutkimuskentälle. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka paikalliset ratkaisut eivät aina noudattele kansallisen historiankirjoituksen esittämiä malleja.
Oikeuslaitos ja virkavalta, kirkko, kansakoulut, kunnallishallinto ja torpparijärjestelmän purku määrittelivät 1920-luvun maalaispitäjän asukkaiden elämää. Warsell selvitti yhden maalaispitäjän väkivaltaisesta kriisistä toipumista sovituksen, muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistys- ja järjestöelämän kautta. Normien paikallinen soveltaminen edisti tai vaikeutti jälleenrakennusta, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista.
Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta
Sodan jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan toistensa naapureina ja työtovereina. Sisällissodan jälkeen valtaosa suomalaisista eli edelleen maaseudulla, mutta sotatapahtumia tai sodan jälkeisiä muutoksia on tutkittu lähinnä teollisuuspaikkakunnilla tai kaupungeissa. Maalaisyhteisö tarjoaa kuitenkin omanlaisen tutkimusympäristönsä, ja etenkin ”punaisen” pitäjän selviytymiskeinojen tarkastelu haastaa aiempaa suomalaista sisällissotatutkimusta.
– Ruovesi oli vahvasti työläisvaltainen maalaispitäjä, jossa hävitty sisällissota ei heikentänyt sosialismin kannatusta kuntalaisten keskuudessa. Punakaartista noustiin pian takaisin kunnanvaltuustoon. Oikeisto joutui tyytymään vähemmistöasemaan, eikä pitäjässä päästy juhlimaan valkoisten voittajien vapaussota-aatetta, Warsell kertoo.
Tutkimuksessa sodan jälkeisen yhteisön toipumiseen vaikuttaneet tekijät avautuvat yksittäisten ihmisten kokemusten mukana. Tutkimus avaa tapahtumat kokeneiden ihmisten muistoja.
– Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta sekä paikallisten ihmisten 1920-luvun todellisuutta. Olen tarkentanut katseeni mahdollisimman lähelle tavallista kuntalaista, Warsell kertoo.
– Muistot kertovat pitäjäläisten maltillisuudesta ja tulevaisuususkosta. Kapinan aika haluttiin jättää taakse ja paneutua omaksi lunastettujen torppien ylösrakentamiseen. Omakohtaiset muistelut, haastattelut ja kirjeet tekevät menneisyydestä elävää.
Yhteisöllisyys vaihteli paikallisyhteisön sisällä. Kirkonkylässä suojeluskuntalaisuus oli näkyvää, mutta muualla pitäjässä sisällissodan aikaiset ristiriidat pyrittiin sivuuttamaan. Sivukylissä isännät keskittyivät arkiseen työhön. Yhteinen etu yhdisti maasta elantonsa hankkineiden intressit ja kannusti kyläläisiä yhteistoimintaan.
Väitöstilaisuus torstaina 13. kesäkuuta
FM ja KM Anna Warsellin historian alaan kuuluva väitöskirja Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi 1918–1930 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 13.6.2024 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Paikkana on päärakennuksen sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Heimo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS).
Yhteyshenkilöt
Anna Warsell
anna.warsell@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme