Väitös: Pohjoishämäläisen maalaisyhteisön sisäisen valtakamppailun voittivat sisällissodan hävinneet punaiset
Sisällissodan jälkeen ruoveteläiset joutuivat parsimaan elämäänsä kokoon monelta kantilta. Sodan seurauksena pitäjä menetti yli kolmesataa miestä ja Ruovedelle jäi lähes yhtä monta punaorpoa. Väitöstutkimuksessaan FM Anna Warsell tutki sodan keskelle joutuneen ja kriisistä vakavasti kärsineen pohjoishämäläisen maalaispitäjän selviytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä 1920-luvulla. Paikallistason näkökulma täydentää mielenkiintoisella tavalla koko maata koskevaa tutkimusperinnettä.
Suomen sisällissota on laajalti tutkittu tapahtuma, mutta ilmiö on edelleen ajankohtainen. Sisällissotia käydään yhä ja kansainvälinen rauhantutkimus etsii jatkuvasti yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisukeinoja ja tutkii niiden toimivuutta. Anna Warsellin tutkimus asettuu valtioiden sisäisten kriisien paikallisen ja alueellisen tason tutkimuskentälle. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka paikalliset ratkaisut eivät aina noudattele kansallisen historiankirjoituksen esittämiä malleja.
Oikeuslaitos ja virkavalta, kirkko, kansakoulut, kunnallishallinto ja torpparijärjestelmän purku määrittelivät 1920-luvun maalaispitäjän asukkaiden elämää. Warsell selvitti yhden maalaispitäjän väkivaltaisesta kriisistä toipumista sovituksen, muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistys- ja järjestöelämän kautta. Normien paikallinen soveltaminen edisti tai vaikeutti jälleenrakennusta, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista.
Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta
Sodan jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan toistensa naapureina ja työtovereina. Sisällissodan jälkeen valtaosa suomalaisista eli edelleen maaseudulla, mutta sotatapahtumia tai sodan jälkeisiä muutoksia on tutkittu lähinnä teollisuuspaikkakunnilla tai kaupungeissa. Maalaisyhteisö tarjoaa kuitenkin omanlaisen tutkimusympäristönsä, ja etenkin ”punaisen” pitäjän selviytymiskeinojen tarkastelu haastaa aiempaa suomalaista sisällissotatutkimusta.
– Ruovesi oli vahvasti työläisvaltainen maalaispitäjä, jossa hävitty sisällissota ei heikentänyt sosialismin kannatusta kuntalaisten keskuudessa. Punakaartista noustiin pian takaisin kunnanvaltuustoon. Oikeisto joutui tyytymään vähemmistöasemaan, eikä pitäjässä päästy juhlimaan valkoisten voittajien vapaussota-aatetta, Warsell kertoo.
Tutkimuksessa sodan jälkeisen yhteisön toipumiseen vaikuttaneet tekijät avautuvat yksittäisten ihmisten kokemusten mukana. Tutkimus avaa tapahtumat kokeneiden ihmisten muistoja.
– Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta sekä paikallisten ihmisten 1920-luvun todellisuutta. Olen tarkentanut katseeni mahdollisimman lähelle tavallista kuntalaista, Warsell kertoo.
– Muistot kertovat pitäjäläisten maltillisuudesta ja tulevaisuususkosta. Kapinan aika haluttiin jättää taakse ja paneutua omaksi lunastettujen torppien ylösrakentamiseen. Omakohtaiset muistelut, haastattelut ja kirjeet tekevät menneisyydestä elävää.
Yhteisöllisyys vaihteli paikallisyhteisön sisällä. Kirkonkylässä suojeluskuntalaisuus oli näkyvää, mutta muualla pitäjässä sisällissodan aikaiset ristiriidat pyrittiin sivuuttamaan. Sivukylissä isännät keskittyivät arkiseen työhön. Yhteinen etu yhdisti maasta elantonsa hankkineiden intressit ja kannusti kyläläisiä yhteistoimintaan.
Väitöstilaisuus torstaina 13. kesäkuuta
FM ja KM Anna Warsellin historian alaan kuuluva väitöskirja Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi 1918–1930 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 13.6.2024 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Paikkana on päärakennuksen sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Heimo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS).
Yhteyshenkilöt
Anna Warsell
anna.warsell@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Valmistuneiden uraseurantakysely on käynnissä6.10.2025 09:27:46 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely 2025 käynnistyi 1. lokakuuta. Nyt kysely lähetetään vuonna 2020 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin (varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinnon suorittaneille. Tohtorien uraseurantakysely lähetetään vuonna 2022 tohtorin tutkinnon suorittaneille.
Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote
Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme