Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua
13.6.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2024
Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Tämä velvoite ei muutu kriisitilanteessa. Pikemminkin se korostuu, sillä työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi. Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.
– Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Keskeistä työn muokkaus ja voimavarojen vahvistaminen
– Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista, Sallinen sanoo.
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
– Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys, Mikael Sallinen luettelee.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.
– Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen. Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työpaikkakohtaiset suunnitelmat työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteen varalle
Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa. Se auttaa työpaikkaa valmistautumaan työkuormituksen hallintaan ennen kriisitilannetta.
– Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, Sallinen huomauttaa.
Suunnitelman laatimisessa on apuna yksityiskohtainen ja käytännönläheinen opas.
Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille antaa ohjeistuksen ja pohjat. Opas on laadittu Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeessa.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeille turvallisuuskriittisille aloille eli terveydenhuollolle, pelastus- ja ensihoitoaloille sekä ydinvoima-alalle on laadittu vielä erikseen tarkemmat alakohtaiset suositukset.
Tutustu materiaaleihin
- Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
- Alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tutkimushanke
- Hankkeessa olivat mukana Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Sisäministeriön pelastusosasto ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeen loppuraportti (julkari.fi)
Lisätietoja
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi
- Kati Karhula, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 2267, kati.karhula@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Työelämän mielenterveys kokoaa yli 800 kansainvälistä asiantuntijaa Helsinkiin15.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Mielenterveys työssä on noussut koko Euroopassa yhdeksi keskeisistä yhteiskunnan ja työelämän kysymyksistä. Helsingissä 15.–17.6.2026 järjestettävä kansainvälinen työterveyden ja työhyvinvoinnin konferenssi tarkastelee ajankohtaisia työelämän ilmiöitä ja niiden yhteyksiä mielenterveyteen ja työhyvinvointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme