Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua
13.6.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2024
Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Tämä velvoite ei muutu kriisitilanteessa. Pikemminkin se korostuu, sillä työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi. Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.
– Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Keskeistä työn muokkaus ja voimavarojen vahvistaminen
– Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista, Sallinen sanoo.
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
– Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys, Mikael Sallinen luettelee.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.
– Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen. Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työpaikkakohtaiset suunnitelmat työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteen varalle
Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa. Se auttaa työpaikkaa valmistautumaan työkuormituksen hallintaan ennen kriisitilannetta.
– Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, Sallinen huomauttaa.
Suunnitelman laatimisessa on apuna yksityiskohtainen ja käytännönläheinen opas.
Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille antaa ohjeistuksen ja pohjat. Opas on laadittu Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeessa.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeille turvallisuuskriittisille aloille eli terveydenhuollolle, pelastus- ja ensihoitoaloille sekä ydinvoima-alalle on laadittu vielä erikseen tarkemmat alakohtaiset suositukset.
Tutustu materiaaleihin
- Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
- Alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tutkimushanke
- Hankkeessa olivat mukana Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Sisäministeriön pelastusosasto ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeen loppuraportti (julkari.fi)
Lisätietoja
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi
- Kati Karhula, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 2267, kati.karhula@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
DEMO Talks 2.6.: Miksi Suomesta lähdetään ja miksi Suomeen palataan?28.5.2026 09:17:52 EEST | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 2.6. klo 14 - 15. Webinaarissa tarkastellaan niitä pelkoja, toiveita ja yhteiskunnallisia oloja, jotka muokkaavat muuttopäätöksiä eri aikakausina. Ketkä lopulta ovat tervetulleita ja millä ehdoilla? Äänessä ovat tutkijat Seija Jalagin Oulun yliopistosta ja Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Undersökning: Social- och hälsovårdsföretag visar samma oro för arbetshälsan som välfärdsområden26.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets undersökning ger för första gången jämförbara data om arbetshälsan i privata social- och hälsovårdsföretag. Enligt resultaten är skillnaderna mellan den privata och den offentliga sektorn till många delar små. Särskilt oroande är återhämtningen: 40 procent av respondenterna återhämtade sig bra.
Tutkimus: Sote-yritysten työhyvinvoinnissa näkyy samoja huolia kuin hyvinvointialueilla26.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimus antaa ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnista. Tulosten mukaan yksityisen ja julkisen sektorin erot ovat monin osin pieniä. Huolta herättää erityisesti jaksaminen: hyvin palautuneita oli 40 prosenttia vastaajista.
Study: Social welfare and healthcare companies face similar well-being at work concerns as wellbeing services counties26.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
A study by the Finnish Institute of Occupational Health is the first to provide comparable data on the well-being at work in private social welfare and healthcare companies. The results show small differences between the private and public sectors. Recovery is a key concern: 40 per cent of respondents reported recovering well.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme