Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2024
Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Tämä velvoite ei muutu kriisitilanteessa. Pikemminkin se korostuu, sillä työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi. Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.
– Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Keskeistä työn muokkaus ja voimavarojen vahvistaminen
– Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista, Sallinen sanoo.
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
– Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys, Mikael Sallinen luettelee.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.
– Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen. Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työpaikkakohtaiset suunnitelmat työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteen varalle
Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa. Se auttaa työpaikkaa valmistautumaan työkuormituksen hallintaan ennen kriisitilannetta.
– Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, Sallinen huomauttaa.
Suunnitelman laatimisessa on apuna yksityiskohtainen ja käytännönläheinen opas.
Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille antaa ohjeistuksen ja pohjat. Opas on laadittu Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeessa.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeille turvallisuuskriittisille aloille eli terveydenhuollolle, pelastus- ja ensihoitoaloille sekä ydinvoima-alalle on laadittu vielä erikseen tarkemmat alakohtaiset suositukset.
Tutustu materiaaleihin
- Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
- Alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tutkimushanke
- Hankkeessa olivat mukana Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Sisäministeriön pelastusosasto ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeen loppuraportti (julkari.fi)
Lisätietoja
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi
- Kati Karhula, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 2267, kati.karhula@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme