Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua
13.6.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2024
Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Tämä velvoite ei muutu kriisitilanteessa. Pikemminkin se korostuu, sillä työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi. Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.
– Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Keskeistä työn muokkaus ja voimavarojen vahvistaminen
– Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista, Sallinen sanoo.
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
– Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys, Mikael Sallinen luettelee.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.
– Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen. Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työpaikkakohtaiset suunnitelmat työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteen varalle
Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa. Se auttaa työpaikkaa valmistautumaan työkuormituksen hallintaan ennen kriisitilannetta.
– Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, Sallinen huomauttaa.
Suunnitelman laatimisessa on apuna yksityiskohtainen ja käytännönläheinen opas.
Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille antaa ohjeistuksen ja pohjat. Opas on laadittu Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeessa.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeille turvallisuuskriittisille aloille eli terveydenhuollolle, pelastus- ja ensihoitoaloille sekä ydinvoima-alalle on laadittu vielä erikseen tarkemmat alakohtaiset suositukset.
Tutustu materiaaleihin
- Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
- Alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tutkimushanke
- Hankkeessa olivat mukana Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Sisäministeriön pelastusosasto ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeen loppuraportti (julkari.fi)
Lisätietoja
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi
- Kati Karhula, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 2267, kati.karhula@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme