Japani rakentaa tuontipuusta

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta.
-Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä.
Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurakentamista lisätäkseen kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Tuen myötä puu on muihin materiaaleihin nähden kilpailukykyistä ja se lisää kysyntää.
Kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan
Aalto ylipistossa puutekniikasta maisterintutkinnon suorittanut Sakakuchi työskentelee Nagoyassa puurakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa, jossa suunnitellaan julkisia rakennuksia kuten päiväkoteja ja terveydenhuollon palvelutaloja. – Käytämme CLT massiivipuuta, liimapuuta ja muita puutuoteteollisuuden insinööripuun tuotteita hybridirakentamisen ratkaisuissa, minkä suosio kasvaa. Japani on hyvä markkina sahatavaraa ja puurakentamisen tuoteosia myyville tuontiyrityksille.
–Meillä on saman puurakenteisen toimistotalon katon alla arkkitehti, rakennesuunnittelija, CLT-valmistaja ja rakennusyritys. Jokaisessa projektissa yhdessä työskentely keskenämme ja asiakkaiden kanssa on helppo toimia.
Rakentamiseen saatiin Sakakuchin mukaan tukea sekä kaupungilta että valtiolta. – Rakennuksen runkoon ja rakenteisiin saimme tukea valtiolta sekä paikallisesta puusta valmistettuun julkisivuun ja sisustukseen saimme tukea kaupungilta. Tuen ehtona oli puurakenteiden kuten CLT: n käyttö mahdollisimman innovatiivisella tavalla. Meidän lähtökohtamme oli rakentaa paikallisesta puusta setristä ja sypressistä mahdollisimman jäykkä rakennus kestämään mahdollista maanjäristystä.
–Tällä hetkellä puurakentamisen tuoteosia ja komponentteja valmistavan teollisuuden kilpailukyky ei ole riittävä. Kun Nagoyan alueella on vahvaa terästeollisuutta, on luontevaa kehittää puun ja teräksen yhteiskäyttöön perustuvia rakenneratkaisuja.
Vaikka historiallisesti puurakentaminen on ollut Japanissa valtavirtaa, teräs, betoni ja sementti syrjäyttivät sen rakentamisessa. – Hävityn sodan jälkeen jouduimme hakkaamaan metsämme ja muut materiaalit syrjäyttivät tuontipuun rakentamisessa. Kun sodan jälkeen istutetut metsä ovat vuoristoissa ja erittäin hankalasti korjattavissa, meillä ei ollut pitkään aikaan kotimaista puuta tarjolla rakentamiseen.
Laajamittainen teollinen puurakentaminen vähäistä
Japanin puurakennusteollisuus ja teknologia ovat jääneet Sakasguchin mukaan kehitystyössä jälkeen eurooppalaisesta teollisuudesta. – Käytämme puuta erityisesti pientalojen rakentamisessa, mikä on pienen mittakaavan rakentamista. Laajamittainen teollinen puurakentaminen on meillä vähäistä. Jos kysyntä on vähäistä, ei ole kykyä investoida esivalmistukseen, tehtaisiin, koneisiin ja laitteisiin.
Japanissa suuret taloyhtiöt rakentavat modulaarisia ja elementteihin perustuvia pientaloja. Paikalliset taloyhtiöt tekevät enemmän puusepäntöitä ja rakentavat paikan päällä. Elementtirakentamisen kustannuksia lisäävänä tekijänä ovat kalliit kuljetuskustannukset, jotka tulevat suurien elementtien vaatimista erikoiskuljetuksista.
–Jos meillä olisi enemmän omaa puurakentamisen komponentti-, kuten CLT -ja LVL- tuotantoa, se edistäisi puurakentamista ja toisi suunnitteluun monipuolisuutta. Meillä on myös arkkitehtejä, jotka suosivat pelkkää raakapuuta sahatavarana insinööripuun sijaan.
Sakaguchi haluaa yhdistää vanhan japanilaisen esteettisen puurakentamisen moderniin rakentamiseen. – Meillä on vanhaa taitavaa puuseppäkulttuuria ja esimerkiksi liitostekniikkaa, mikä näkyy vielä vanhoissa linnoissa ja temppeleissä. Nykyaikaiset insinööripuumateriaalit kuten CLT antavat paljon mahdollisuuksia toteuttaa modernia puurakentamista. Mutta me tarvitsemme lisää koulutusta koko puurakentamisen arvoketjuun.
Teollinen puurakentaminen hakee oppia autoteollisuudesta
Sakaguchia kiinnostaa puun kaskadi-, eli uudelleenkäyttö ja kierrätys. – Puun kierrätys on parasta kiertotaloutta, koska sen ominaisuudet mahdollistavat sen uudelleenkäytön moneen kertaan ja moneen eri käyttötarkoitukseen ja lopuksi energiaksi.
–Puurakentamisen liitostekniikka mahdollistaa rakennuksen seinien irrottamisen ja elementtien käytön uudelleen uudessa kohteessa. Me olemme hyviä teollisessa valmistuksessa, kuten autoteollisuudessa, josta voimme ottaa opiksi myös teolliseen puurakentamiseen. Toyota valmistaa taloja omille työntekijöilleen. He käyttävät terärakennetta ja tekevät taloa kuin autoa, tuovat talon tehtaalle. Se on teknisesti kiehtovaa.
Sakaguchi muistuttaa, että puurakentaminen on vähähiilinen ratkaisu rakentamiseen ja sitoo hiiltä elinkaarensa ajan. – Ne, jotka tuntevat puurakentamisen kestävyyden, tilaavat puurakennuksen. Lisäbonuksena on se, että esimerkiksi puukouluissa stressitaso on alhaisempi ja oppilaiden luovuus ja menestys paranee. Kun sanon toimistotalon tilaajalle, että puurakenteinen toimisto parantaa 20 prosenttia työntekijöiden tuottavuutta, se on ratkaisevaa rakentamisen päätöksenteolle.
Artikkelisarja Japanista
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.
Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Daishi Sakaguchi
daishi@n-fukushi.ac.jp
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme