Yrittäjiltä viiden kohdan korjaussarja sote-kriisiin

Hyvinvointialueiden aloituksen vuoden 2023 alusta piti tuoda leveämpien hartioiden myötä ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin.   

– Toistaiseksi soten ongelmat ovat vain pahentuneet. Jopa 30 000 ihmistä on jonottanut kiireettömään erikoissairaanhoitoon jo yli puoli vuotta. Valvira on huomauttanut hyvinvointialueita laittomasta tilanteesta ja edellyttänyt nopeita korjaustoimia, Suomen Yrittäjien hallitus toteaa kannanotossaan.   

Syyksi ongelmiin on kerrottu hyvinvointialueiden rahoituksen puute. Kuitenkin Orpon hallituksen aikana laitetaan näillä näkymin joka vuosi miljardi euroa lisää sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisäksi vuoden 2025 aikana katetaan vuonna 2023 syntynyt 1,46 miljardin euron tappio.   

– Hyvinvointialueiden ratkaisu säästövaatimuksiin on ollut ostopalveluiden vähentäminen yksityisiltä yrityksiltä. Palvelut tuotetaan joko itse tai ostetaan kuntien ja hyvinvointialueiden omistamilta inhouse-yhtiöiltä ilman kilpailutusta ja usein vertailematta kustannuksia. Samalla on suosittu omaa tuotantoa. Yrittäjät pitää ratkaisuja väärinä. On ajateltu oman tuotannon optimointia, ei asiakkaiden parasta tai tuotannon tehokkuutta, Yrittäjien hallitus jatkaa kannanotossaan.  

Hyvinvointialueiden myötä julkisomisteiset yritykset ovat rynnistäneet markkinoille vääristämään kilpailua. Kuntien ja hyvinvointialueiden omia yhtiöitä käytetään erityisesti tukipalveluissa kuten tieto- ja taloushallinnossa ja ruoka- ja kiinteistöhuollossa.   

– Edelleen yksi pääkiista on, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen sektori. Miksi tämä vastakkainasettelu jatkuu? Meillä ei ole varaa nykyiseen kyräilyyn ja blokkiutumiseen. Monituottajamalli on avain sote-kriisin ratkaisuun. Palveluseteli ja monituottajuutta edistävä neutraali palveluohjaus ovat erinomaisia keinoja lisätä valinnanvapautta, Yrittäjät toteaa.  

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on mainioita linjauksia yksityisen ja julkisen sektorin uudesta työnjaosta. Linjausten on nopeasti siirryttävä myös toteutukseen.   

– Inhouse-yhtiöt eivät saa enää rellestää mielensä mukaan ja perustella, että esimerkiksi kunnat voivat tehdä suorahankintoja, kunhan ostavat yhden inhouse-yhtiön osakkeen. Uudeksi inhouse-kriteeriksi on nostettava vähintään 10 prosentin omistusosuus yhtiöstä.  

Valtiovarainministeriö selvittää sote-sektorin oman tuotannon kustannuksia, mikä on hyvä. Oleellista on, että kustannukset lasketaan yksikkökohtaisesti eikä keskiarvona koko alueella. Yrittäjien mielestä jatkossa julkisen sektorin on myös avattava oma ostolaskudatansa, jotta jokainen voi katsoa, mistä valtio, hyvinvointialueet ja kunnat tekevät hankintansa ja mihin hintaan. 

–  Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on myönnettävä resursseja, jotta ne voivat nykyistä paremmin tarkastaa myös julkisen sektorin toimintaa. Myös hankinnat pitää jakaa pienempiin osiin, jotta myös pienemmät sote-alan yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin.   

Suomen Yrittäjät on vakuuttunut, että näillä muutoksilla sote-alan kriisi on ratkottavissa.  

Lisätiedot: 

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, 0400 608 812 

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari, 050 512 2874