Sateenkaarevien ihmisten tukeminen tarkoittaa käytännön tekoja

Tänä vuonna Helsinki Pride on valinnut teemoikseen rauhan ja toivon. Espoon seurakunnat haluavat olla mukana siellä, missä rauhasta ja toivosta puhutaan. 
- Pyrimme edistämään rauhaa ja toivoa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Joka vuosi Pridella juhlistetaan sitä, että ihmiset ovat samanarvoisia ja yhdenvertaisia. Rauhan ja toivon vahvistaminen kuuluvat niin ikään Espoon seurakuntien perustehtäviin ja tavoitteisiin, Espoon seurakuntayhtymän monikulttuurisuustyön asiantuntija, sateenkaariyhteyshenkilö Matti Peiponen sanoo.

Vantaankosken seurakunnassa työskentelevän nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmen mielestä on tärkeää, että kirkko on esillä Pridessä ja kohtaa siellä ihmisiä.
- Näin osoitetaan, että myös kirkossa on ihmisiä, joille kaikkien ihmisten ihmisoikeudet ja ihmisarvo ovat tärkeitä. Jokainen ihminen on arvokas Jumalan luomana, rakastettuna.

Helsingin seurakunnissa halutaan kaikin tavoin tukea sitä, että ihan jokainen ihminen voi kokea olevansa tervetullut ja osallinen seurakuntien toimintaan seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoliseen identiteettiin katsomatta.

– Raamatussa on kaksi yhdenvertaisuuteen liittyvää sääntöä: rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Jeesus sanoi: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Joka ikinen ihminen on yhdenvertainen, rakas, tärkeä ja kaunis Jumalan silmien edessä. Ei ole mitään ehtoja. Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään ja sellaisena kuin itsensä kokee, sanoo Haagan kirkkoherra Mari Mattsson.

Pride-viikolla voit osallistua esimerkiksi Pride-hartauteen Helsingin tuomiokirkossa ja Sateenkaarityön 25 vuotta juhlistavaan Sateenkaarimessuun Kallion kirkossa. Tuomasmessua vietetään viikon päätteeksi puolestaan Mikael Agricolan kirkossa.

Sateenkaarevasta elämästä kirkossa keskustellaan 27. kesäkuuta klo 18 Jesus loves queers -paneelissa Temppeliaukion kirkossa. Yksi keskustelijoista on diakoni Ani Iivanainen Esbo svenska församlingista. 

- On tärkeää puhua siitä, että Jeesus ja Jumala rakastavat meitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä omina itsenämme. Meillä on rakkauden kaksoiskäskyn ja Jeesuksen esimerkin mukaisesti yhtäläinen oikeus uskoon, teologiaan ja seurakuntaelämään kuin kaikilla muillakin. Samaan aikaan on tärkeää nostaa esiin, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ei vielä toteudu kaikkialla kirkon sisällä ja tarvitaan aktiivista työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eteen. Jos meidät suljetaan ulos, suljetaan ulos osa Jumalan luomaa siunattua moninaisuutta. Jumala iloitsee meistä ja Jeesus kulkee kanssamme myös Priden tapahtumissa, Ani Iivanainen toteaa.

Kohti yhdenvertaisuutta

Jokaisessa Espoon kuudessa seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä työskentelee sateenkaariyhteyshenkilöitä. Heidän puoleensa voi kääntyä missä tahansa asiassa tai kysymyksessä, joka liittyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ja heidän läheistensä asioihin. Sateenkaarevien ihmisten tukeminen on käytännön tekoja. Espoon seurakunnissa on käytössä turvallisemman tilan periaatteet. 

– Espoon seurakuntien kaikissa kirkoissa ja kappeleissa toimitetaan vihkimisiä ja avioliittojen siunaamisia samaa sukupuolta oleville pariskunnille. Seurakunnat järjestävät myös kokoavaa toimintaa, kuten sateenkaarimessuja. Ne ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnattuja jumalanpalveluksia. Lisäksi seurakunnissa on sateenkaareville nuorille suunnattuja tapahtumia ja vertaistukitoimintaa, Matti Peiponen kertoo.

Myös Helsingin seurakunnissa on yhteiset yhdenvertaisuuden ja turvallisemman tilan periaatteet ja tavoitteet, joiden avulla vahvistetaan ja edistetään sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa toiminnassa. Sateenkaariyhteyshenkilöverkoston avulla tuetaan sateenkaarevia ihmisiä erilaisissa kirkon toimintaan ja palveluihin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä ja puututaan aktiivisesti häirintään ja syrjintään.

– Meillä on paitsi halua myös keinot puuttua syrjivään toimintaan. On tärkeää, että emme ole hiljaa. Sanat luovat todellisuutta, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja ja psykoterapeutti Henna-Mari Kettusaari.