Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana epävarmassa toimintaympäristössä

Suomen talouden taantuma hellitti tammi-maaliskuussa, kun bruttokansantuote kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Vuositasolla BKT:n kasvu oli kuitenkin edelleen negatiivinen. Vaisu talouskehitys ja aiempaa korkeammat korot heijastuvat entistä voimakkaammin finanssisektorin asiakkaisiin eli kotitalouksiin ja yrityksiin. Työttömyys ja lomautukset kasvoivat alkuvuonna, ja konkurssit lisääntyivät. Lisäksi kuluttajien ja elinkeinoelämän tunnelmat säilyivät alkuvuoden synkkinä. Erityisesti rakennussektorin tilanne on vaikea ja uudet rakennusluvat vähenivät edelleen. Lisäksi toimintaympäristössä on paljon epävarmuutta maailmantilanteen vuoksi ja riskit ovat säilyneet korkealla tasolla.

– Taloustilanne on yhä monille kotitalouksille ja yrityksille vaikea, joten vielä on liian aikaista huokaista helpotuksesta. Suomen finanssisektorin toimijat ovat edelleen vakavaraisuudeltaan vahvoja, mikä on tuonut ja tuo jatkossakin niille suojaa epävarmassa ympäristössä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman – luottoriskien kasvu jatkunut edelleen

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman hyvän tuloskehityksen ansiosta ja pysyi edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 18,5 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisuusvakavaraisuussuhde 22,4 % (12/2023: 22,1 %). Pankkisektorin tulosta kasvatti erityisesti korkokate, joka oli vertailuvuotta korkeampi. Korkokatteen kasvu kuitenkin hidastui alkuvuoden aikana, kun rahoituskustannukset nousivat ja luotonkysyntä pysyi vaimeana.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan kasvoivat hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu kohdistui erityisesti kotitalouksien asunto- ja kulutusluottoihin. Kohonneista luottoriskeistä kertovat myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä. Sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Erityisesti kiinteistö- ja rakennussektorilla osuudet jatkoivat kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.

Pankkisektorin maksuvalmiusasema on pysynyt vakaana ja viranomaisvaatimukset ylittyivät selvästi. Suomalaispankkien liikkeeseen laskemien velkapaperien kysyntä oli vahvaa alkuvuonna ja yleisötalletuskanta pysyi vakaana. Sekä talletus- että markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat nousuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen pankkisektorin voimakas riippuvuus markkinavarainhankinnasta lisää haavoittuvuutta rahoitusmarkkinoiden häiriöille ja korostaa riittävien likviditeettipuskurien ja asianmukaisten likviditeetin varautumissuunnitelmien merkitystä.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen

Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 128,1 % (12/2023: 126,3 %) sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (1,6) kasvaneen riskinoton takia. Työeläkelaitosten 3,4 prosentin sijoitustuotto selittyy pääosin osakesijoitusten tuotolla (5,5 %). Listattujen osakkeiden tuotto oli 7,0 %, vaikka kotimaisten osakkeiden, joiden osuus listatuista osakkeista on edelleen 28 %, tuotto jäi nollan tuntumaan.

Osakesijoitusten määrä työeläkelaitosten sijoitusallokaatiossa kasvoi ennätystasolle ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 51,2 % (2023/12: 49,7 %). Korkosijoitusten osuus jatkoi laskuaan 25,9 prosenttiin (27,3 %). Kasvaneen osakeriskin takia työeläkelaitosten keskimääräinen riskinkantokyky osakesijoitusten kurssilaskua vastaan heikkeni, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.

Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä lievästi ja oli 226,5 % (12/2023: 234,6 %). Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski voimakkaammin, mutta pysyi kuitenkin hyvällä tasolla 252,6 prosentissa (12/2023: 265,5 %). Molemmilla sektoreilla vakavaraisuuden heikentymiseen vaikutti osakehintojen muutosten vaikutuksia tasaavan symmetrisen mukautustekijän nousu, joka kasvatti vakavaraisuuspääomavaatimusta. Muutos oli vahinkovakuutussektorilla suurempi johtuen osakesijoitusten korkeammasta osuudesta. Molemmilla sektoreilla oma varallisuus kasvoi hieman sijoitustuottojen sekä korkotason nousun vuoksi.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat vuoden alusta 0,8 % ja vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot olivat 1,9 %. Suurin osa sijoitustuotoista oli osakesijoitustuottoja. Henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset olivat vielä lievästi tappiolliset. Vahinkovakuutussektorin kannattavuus heikentyi vahinkosuhteen selvän kasvun takia.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

• Pankkisektorin, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuus 31.3.2024 (excel)
• Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja -säätiöiden sekä työeläkesektorin vakavaraisuus 31.3.2024 (excel)
• Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus 31.3.2024 (excel)