Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana epävarmassa toimintaympäristössä

13.6.2024 10:40:00 EEST | Finanssivalvonta | Tiedote

Jaa

Suomen talous kääntyi taantumasta hyvin vaisuun kasvuun alkuvuonna, mutta epävarmuus leimaa yhä finanssisektorin toimintaympäristöä. Heikosta taloustilanteesta huolimatta pankkisektorilla vakavaraisuus on säilynyt vahvana, vaikka sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä se heikkeni hieman. Geopoliittinen tilanne on pysynyt jännitteisenä ja korkonäkymät epävarmoina, mikä lisää finanssisektorin riskejä.

Suomen talouden taantuma hellitti tammi-maaliskuussa, kun bruttokansantuote kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Vuositasolla BKT:n kasvu oli kuitenkin edelleen negatiivinen. Vaisu talouskehitys ja aiempaa korkeammat korot heijastuvat entistä voimakkaammin finanssisektorin asiakkaisiin eli kotitalouksiin ja yrityksiin. Työttömyys ja lomautukset kasvoivat alkuvuonna, ja konkurssit lisääntyivät. Lisäksi kuluttajien ja elinkeinoelämän tunnelmat säilyivät alkuvuoden synkkinä. Erityisesti rakennussektorin tilanne on vaikea ja uudet rakennusluvat vähenivät edelleen. Lisäksi toimintaympäristössä on paljon epävarmuutta maailmantilanteen vuoksi ja riskit ovat säilyneet korkealla tasolla.

– Taloustilanne on yhä monille kotitalouksille ja yrityksille vaikea, joten vielä on liian aikaista huokaista helpotuksesta. Suomen finanssisektorin toimijat ovat edelleen vakavaraisuudeltaan vahvoja, mikä on tuonut ja tuo jatkossakin niille suojaa epävarmassa ympäristössä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman – luottoriskien kasvu jatkunut edelleen

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman hyvän tuloskehityksen ansiosta ja pysyi edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 18,5 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisuusvakavaraisuussuhde 22,4 % (12/2023: 22,1 %). Pankkisektorin tulosta kasvatti erityisesti korkokate, joka oli vertailuvuotta korkeampi. Korkokatteen kasvu kuitenkin hidastui alkuvuoden aikana, kun rahoituskustannukset nousivat ja luotonkysyntä pysyi vaimeana.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan kasvoivat hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu kohdistui erityisesti kotitalouksien asunto- ja kulutusluottoihin. Kohonneista luottoriskeistä kertovat myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä. Sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Erityisesti kiinteistö- ja rakennussektorilla osuudet jatkoivat kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.

Pankkisektorin maksuvalmiusasema on pysynyt vakaana ja viranomaisvaatimukset ylittyivät selvästi. Suomalaispankkien liikkeeseen laskemien velkapaperien kysyntä oli vahvaa alkuvuonna ja yleisötalletuskanta pysyi vakaana. Sekä talletus- että markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat nousuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen pankkisektorin voimakas riippuvuus markkinavarainhankinnasta lisää haavoittuvuutta rahoitusmarkkinoiden häiriöille ja korostaa riittävien likviditeettipuskurien ja asianmukaisten likviditeetin varautumissuunnitelmien merkitystä.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen

Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 128,1 % (12/2023: 126,3 %) sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (1,6) kasvaneen riskinoton takia. Työeläkelaitosten 3,4 prosentin sijoitustuotto selittyy pääosin osakesijoitusten tuotolla (5,5 %). Listattujen osakkeiden tuotto oli 7,0 %, vaikka kotimaisten osakkeiden, joiden osuus listatuista osakkeista on edelleen 28 %, tuotto jäi nollan tuntumaan.

Osakesijoitusten määrä työeläkelaitosten sijoitusallokaatiossa kasvoi ennätystasolle ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 51,2 % (2023/12: 49,7 %). Korkosijoitusten osuus jatkoi laskuaan 25,9 prosenttiin (27,3 %). Kasvaneen osakeriskin takia työeläkelaitosten keskimääräinen riskinkantokyky osakesijoitusten kurssilaskua vastaan heikkeni, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.

Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä lievästi ja oli 226,5 % (12/2023: 234,6 %). Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski voimakkaammin, mutta pysyi kuitenkin hyvällä tasolla 252,6 prosentissa (12/2023: 265,5 %). Molemmilla sektoreilla vakavaraisuuden heikentymiseen vaikutti osakehintojen muutosten vaikutuksia tasaavan symmetrisen mukautustekijän nousu, joka kasvatti vakavaraisuuspääomavaatimusta. Muutos oli vahinkovakuutussektorilla suurempi johtuen osakesijoitusten korkeammasta osuudesta. Molemmilla sektoreilla oma varallisuus kasvoi hieman sijoitustuottojen sekä korkotason nousun vuoksi.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat vuoden alusta 0,8 % ja vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot olivat 1,9 %. Suurin osa sijoitustuotoista oli osakesijoitustuottoja. Henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset olivat vielä lievästi tappiolliset. Vahinkovakuutussektorin kannattavuus heikentyi vahinkosuhteen selvän kasvun takia.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Avainsanat

Lehdistötiedote Finanssivalvonta finanssisektori vakavaraisuus

Yhteyshenkilöt

Mediapäivystys

palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13

Puh:09 183 5030www.finanssivalvonta.fi

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Nya konsumentkreditgivare och konsumentkreditförmedlare ställs under Finansinspektionens tillsyn23.1.2026 11:40:00 EET | Pressmeddelande

Nya konsumentkreditgivare och konsumentkreditförmedlare kommer under Finansinspektionens tillsyn. Samtidigt utvidgas registreringsskyldigheten för kreditgivare till att omfatta också en del av Finansinspektionens nuvarande tillsynsobjekt som beviljar konsumentkrediter.

Uusia kuluttajaluotonmyöntäjiä ja kuluttajaluotonvälittäjiä Finanssivalvonnan valvontaan23.1.2026 11:40:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonnan valvontaan on tulossa uusia kuluttajaluotonmyöntäjiä ja kuluttajaluotonvälittäjiä. Samalla rekisteröintivelvollisuus luotonmyöntäjäksi laajenee koskemaan myös osaa nykyisistä kuluttajaluottoja myöntävistä Finanssivalvonnan valvottavista.

New consumer credit providers and consumer credit intermediaries to come under the supervision of the Financial Supervisory Authority23.1.2026 11:40:00 EET | Press release

New consumer credit providers and consumer credit intermediaries will come under the supervision of the Finnish Supervisory Authority (FIN-FSA). At the same time, the obligation to register as a credit provider is also extended to cover some of the FIN-FSA’s present supervised entities that provide consumer credits.

Den finansiella sektorn i Finland är kapitalstark – många osäkerhetsfaktorer i omvärlden kvarstår11.12.2025 09:45:00 EET | Pressmeddelande

Trots förväntningarna har Finlands ekonomi inte tagit fart, fastän bland annat näringslivets förtroende har fortsatt att stiga. Utöver apatin i ekonomin hotas den finansiella sektorns omvärld av de svaga offentliga finanserna, geopolitiska risker och oron kring värdepappersprisernas hållbarhet. Kapitaltäckningen i banksektorn i Finland var dock fortsatt stark under tredje kvartalet, fastän nedgången i räntenettot ledde till en resultatförsämring. Också arbetspensions- och försäkringssektorerna var fortsatt kapitalstarka tack vare ökade placeringsintäkter, då marknadssentimentet trots riskerna var huvudsakligen fortsatt positivt.

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä11.12.2025 09:45:00 EET | Tiedote

Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme