Omien tietojen oikeellisuus kannattaa tarkastaa ennen lainanhakua positiivisesta luottotietorekisteristä
- Luottolaitokset käyttävät huhtikuun alussa 2024 käyttöön tullutta positiivista luottotietorekisteriä asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin.
- Positiivisessa luottotietorekisterissä on havaittu joitakin virheitä, ja luotonantajat korjaavat niitä jatkuvasti.
- Ennen kuin lähtee hakemaan uutta lainaa, kannattaa tarkastaa rekisteristä, että omat tiedot ovat ajan tasalla.
- Rekisteri helpottaa luotonmyöntäjiä asiakkaan tietojen tarkistamisessa ja auttaa ylivelkaantumisen torjunnassa.
Huhtikuussa 2024 käyttöön otetussa positiivisessa luottotietorekisterissä saattaa olla yksittäisiä virheitä. Julkisuuteen on noussut joitain tapauksia, joissa rekisterissä on näkynyt jo pois maksettuja luottoja tai hoidettuja maksuviivästyksiä. Pahimmillaan virheet voivat johtaa lainansaannin epäämiseen.
”Ikävä kyllä rekisteriin on päässyt virheitä, ja niitä siivotaan järjestelmästä koko ajan pois. Varsinkin nyt rekisterin alkuvaiheessa on hyvä ennen uuden lainan hakua käydä tarkastamassa omat tietonsa ja tarvittaessa pyytää luotonantajaa korjaamaan virheet”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Antti Laitila.
Rekisterissä olevien virheiden korjaaminen on ensisijaisesti luotonantajien vastuulla. Laitilan mukaan ongelmatilanteissa voi olla yhteydessä myös suoraan positiivista luottotietorekisteriä ylläpitävään Verohallintoon.
Apua tietomurron uhrille
Poliisi epäilee myös tietomurtoa, jossa positiivisen luottotietorekisterin sekä Traficomin ajoneuvorekisterin tietoja on päätynyt vääriin käsiin. Väärin perustein tehdyt kyselyt koskevat yhtä luotonantajaa. Tapaus on poliisin tutkinnassa.
Jos epäilee joutuneensa tietomurron uhriksi, itselleen otettu luottokielto estää osamaksukaupan tai muun luotonoton ulkopuolisilta. Luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta.
Lisää vinkkejä on Verohallinnon sivuilla.
”Syksyllä on tulossa käyttöön palvelu, jolla yksityishenkilö saa suomi.fi-palvelun kautta tiedon, jos hänen luottorekisteriotettaan on kysytty. Tällöin saa nopeammin tiedon mahdollisista väärinkäytöksistä” Laitila kertoo.
Rekisteri helpottaa luottokelpoisuuden arviointia
Positiiviseen luottotietorekisteriin on kerätty suomalaisten luotot, kuten asuntolainat, pikavipit ja osamaksut. Rekisteri helpottaa pankin tai muun luotonantajan työtä asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Rekisterissä näkyy myös, jos luoton maksussa on ollut yli 60 päivän viive.
”Rekisteristä näkee, jos esimerkiksi olemassa olevien luottojen maksussa on viivästyksiä. Näin luottolaitos voi jo hyvissä ajoin ryhtyä toimiin ehkäistäkseen asiakkaan velkaongelmia. Rekisteri siis paitsi helpottaa luotonantoa, auttaa ylivelkaantumisen suitsinnassa”, Laitila kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti LaitilaJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4291antti.laitila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme