Talous & Yhteiskunta 2/2024 | Luotettava tiede
Viime vuosikymmenillä tiedeyhteisöissä on käyty vilkasta keskustelua kokeellisen yhteiskunta- ja ihmistieteen luotettavuudesta. Kysymyksiä on herättänyt etenkin niin sanottu toistettavuuskriisi: tutkimukset tuottavat tuloksia, joita toiset tutkijat eivät pysty toistamaan, vaikka käyttävät samaa aineistoa ja samoja menetelmiä.

Lisäksi aika ajoin julkisuuteen nousee tapauksia, joissa tutkijoita epäillään suoranaisesta vilpistä. Käyttäytymistaloustieteessä on viime vuosina puhuttanut eniten tapaus, jossa kokeneita ja arvostettuja Harvardin ja Duken yliopiston rehellisyystutkijoita on syytetty tiedevilpistä. Mistä ongelmat kertovat, voiko tieteeseen yhä luottaa?
Kyllä voi, kirjoittaa tiedetoimittaja Mikko Pelttari kesäkuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä. Kansijutussaan Pelttari käsittelee rehellisyystutkijoiden tiedevilppitapausta ja keinoja, joilla tiedeyhteisö itse pyrkii puhkaisemaan mätäpaiseensa.
Tuoreen T&Y:n teemana onkin ”Luotettava tiede”. Numerossa käsitellään monesta näkökulmasta sitä, miten tiede prosessina toimii ja pyrkii varmistamaan mahdollisimman luotettavat tulokset.
Päättäjä-haastattelussa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen kertoo, miksi taloustieteessä on viime kädessä aina kyse hyvinvoinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius kirjoittaa siitä, millaista tietoa koulutuksesta poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat. Valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren puhuu tiedelukutaidosta ja siitä, miten tieteenfilosofiaa olisi hyvä opettaa jo yläasteella ja lukiossa. T&Y:n uutena kolumnistina aloittava kansanedustaja Li Andersson kirjoittaa siitä, miten tutkimusperustainen päätöksenteko menee helposti numeroilla miekkailuksi.
Tieteen olemus ja uskottavuus korostuvat myös tiedeartikkeleissa:
1) Tiede on erottamaton osa modernia valistunutta yhteiskuntaa, kirjoittaa akateemikko Ilkka Niiniluoto. Tutkittu tieto muodostaa vakuuttavimman perustan ihmisten maailmankuvalle, ja tieteelliset tulokset ja asiantuntemus tarjoavat luotettavimman faktapohjan organisaatioiden päätöksille ja kansalaisten toiminnalle.
Ilkka Niiniluoto: Tiede on vakuuttavin tapa etsiä uutta tietoa – ei siksi, että se olisi virheetön, vaan koska se paikallistaa ja korjaa nopeasti omat erheensä
2) Taloustutkijat ovat nousseet viime vuosikymmeninä koulutustutkimuksen eturintamaan. Tärkeä syy tähän on jo 1990-luvulla alkanut ns. uskottavuusvallankumous, joka on tuonut tutkijoiden käyttöön työkaluja, joilla tutkia paitsi asioiden korrelaatioita myös kausaalivaikutuksia eli syy-seuraussuhteita. Nyt samaa pitäisi vaatia myös muiden alojen koulutustutkimukselta, kirjoittavat Aino Kalmbach (Etla), Hannu Karhunen (Labore), Jani-Petteri Ollikainen (Labore), Tuomo Suhonen (Labore) sekä Hanna Virtanen (Etla).
Aino Kalmbach, Hannu Karhunen, Jani-Petteri Ollikainen, Tuomo Suhonen & Hanna Virtanen: Uskottavuusvallankumous uudisti taloustieteen – samat menetelmät tarvittaisiin nyt kaikenlaiseen koulutustutkimukseen
3) Tutkijoita moititaan milloin vääristä tutkimusaiheista ja epämieluisista tuloksista, milloin aktivismista tai oman edun tavoittelusta. Joskus moitteissa on perääkin. Kukaan tai mikään ei ole erehtymätön. Tiedeyhteisö pyrkii kuitenkin havaitsemaan omat puutteensa itse. Tutkimuksia ruoditaan ja arvioidaan niin monin tavoin, että yhtä systemaattista ja syvälle menevää itsereflektiota on vaikea löytää miltään muulta inhimillisen toiminnan alueelta, kirjoittaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.
Sami Syrjämäki: Tiedeyhteisö on itsensä tiukin kriitikko
4) Hallitus tavoittelee uudistuksillaan 100 000 henkilön lisätyöllisyyttä vaalikauden aikana. Julkisen talouden sopeutuksessa työllisyystoimien varaan on laskettu paljon, mutta niihin liittyy väistämättä suurta epävarmuutta. Esimerkiksi arviot leikkausten vaikutuksista hyvinvointimallin toimintakykyyn ovat kuitenkin jääneet vaille huomiota. Toimiiko työllisyyspolitiikkamme yhden kortin varassa, kysyy työelämäprofessori Seija Ilmakunnas.
Seija Ilmakunnas: Toimiiko työllisyyspolitiikka yhden kortin varassa?
5) Kansainvälisten rekisteriaineistojen vertailu kertoo, että suomalaisilla yrityksillä on koulutettua ja taitavaa työvoimaa. Samalla aineistot kuitenkin kertovat, että yrityksemme voisivat hyödyntää työntekijöiden osaamista nykyistä paremminkin. Laboren tutkija Outi Jurvanen pohtii kirjoituksessaan, voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia.
Outi Jurvanen: Voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia?
Talous & Yhteiskunta 2/2024 ilmestyy viikolla 24.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittajaLabore, Talous & Yhteiskunta -lehti
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiTuomo TamminentuottajaTalous & Yhteiskunta -lehti
Puh:040 3511 196tuomo.tamminen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
KUTSU | Labore julkistaa kevään 2025 talousennusteen torstaina 3.4. klo 105.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Onko matalasuhdanne viimein historiaa? Latistaako kansainvälinen epävarmuus kasvuodotuksia? Milloin työttömyys vähenee?
Kasvutyöryhmän raportti vuoti julkisuuteen – eriävä mielipiteeni perintöverosta27.2.2025 16:12:12 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon asettama kasvutyöryhmä on valmistellut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025, että ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella en pidä ehdotusta perusteltuna ja olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteeni, joka on luettavissa tämän tiedotteen lopussa.
Tutkimus: Sambia on altis humanitaarisille kriiseille ilmaston tuodessa uusia uhkia25.2.2025 09:12:17 EET | Tiedote
Sambian sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty vastaamaan tehokkaasti toistuviin kriiseihin, kuten kuivuuteen ja tautiepidemioihin, jotka syventävät köyhyyttä ja yhteisöjen haavoittuvuutta. Uusi tutkimus paljastaa järjestelmän keskeiset puutteet, kuten riittämättömän rahoituksen, heikon koordinaation ja hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat peräänkuuluttavat ennakoivia ratkaisuja, kuten sääolosuhteiden ennakoinnin kehittämistä, kattavampia väestörekistereitä toimien kohdentamista varten, parempaa integraatiota, kestävää rahoitusta, vahvempia lainsäädäntöpuitteita, jotta Sambia voisi suojata väestöään kriisitilanteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme