Kuntaliitto esittää keskusteluun 92 kevennettävää normia, joilla on mahdollista säästää yli 200 miljoonaa euroa

Näitä 92 normia keventämällä saavutettaisiin väljyyttä palvelujen tuottamiseen sekä taloudellisia säästöjä, mutta myös helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Tänään 13.6.2024 julkaistussa koosteessa norminkevennysehdotukset on jaoteltu toimialoittain. Jokaiselle toimialalle on arvioitu myös säästöpotentiaalin yhteismäärä.

Jos esitetyt norminpurut toteutetaan ehdotetussa muodossa, niiden menosäästöpotentiaali on yhteensä yli 200 miljoonaa euroa.

Kaupunkien ja kuntien budjeteista sivistys- ja hyvinvointitoimialan kustannukset kattavat lähes 70 prosenttia. Tästä syystä lukumääräisesti eniten sekä kustannusvaikutuksilta merkittävin normien keventämispotentiaali löytyy sivistyspalveluista.

– Arvioimme pelkästään sivistyspalvelujen osalta esitettyjen norminkevennysten säästöpotentiaaliksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, palvelujen laadun kuitenkaan kärsimättä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Osa 92 ehdotuksesta voidaan toteuttaa suoraan lainsäädännön keventämisellä, joustavoittamisella tai purkamisella. Joitakin ehdotuksia voidaan testata lakikokeilujen kautta.

Hallitusohjelman tärkein kuntakenttää kehittävä hanke

Kuntakentän toimintaa sääntelevän normituksen keventäminen sekä kokeilujen mahdollistaminen on tärkein Petteri Orpon hallituksen kuntakenttää kehittävä hanke.

– Kaikki norminkevennykseen liittyvät ehdotukset on syytä arvioida huolella, ja Kuntaliitto on tässä työssä mielellään aktiivinen kumppani, Minna Karhunen muistuttaa.

– Jotta normien kevennyksellä voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet, eli kustannussäästöä ja joustavammin järjestetyt palvelut, on keskusteltava aidosti niistäkin ehdotuksista, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana isoissa lainvalmisteluhankkeissa.