Yhteistyöhanke selvittää Aittojoen valuma-alueen vesistöjä kipeimmin kuormittavat alueet (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnan rajalla sijaitseva Aittojoki ja sen latvavedet ovat vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvää heikommassa tilassa. Alueen aktiivinen vesienomistaja Jaalangan osakaskunta on jo pitkään ollut huolissan kala- ja virkistysvesiensä tilan kehityksestä. Tulvat ja niiden tuomat vettymis- ja muut haitat ovat lisääntyneet ja toisaalta myös veden vähyys pitkien kuivien jaksojen jälkeen aiheuttavat harmia vesieliöstölle ja vesien käyttäjille. 

"Osakaskunta on tehnyt aloitteen ELY-keskukselle Aittojoen tilan parantamiseksi ja sitä kautta Pohjois-pohjanmaan ELY-Keskus laittoi pyörät pyörimään. Nyt käynnistynyt yhteistyöhanke on hieno esimerkki yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja vahvasta yhdessä tekemisestä. Olemme osakaskunnassa erittäin tyytyväisiä, että saimme mukaan tähän vesistökunnostustyön ensimmäiseen vaiheeseen näin ison joukon osaajia ja rahoittajia", sanoo Jaalangan osakaskunnan puheenjohtaja ja yhteistyöhankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Kovalainen.

Aittojoki sijaitsee Vaalan kunnassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Joen valuma-alue on kooltaan 247,5, km2 ja sen latva-alueet kuuluuvat Kainuun maakuntaan. Valuma-alueen merkittävin latvajoki on Kantojoki, joka laskee Iso-Laamasen järveen. Muita Kainuun maakunnan alueella sijaitsevia latvajärviä ovat Pieni-Laamanen ja Luoteenjärvi. Myös Iso-Laamasesta laskeva Vanhajoki on yläosista Kainuun alueella ja maakuntaraja kulkee jonkin matkaa jokea pitkin. Aittojoen alaosan merkittävimpiä järviä ovat Kaihlainen sekä Ylä-, Keski- ja Ala-Uonua. Aivan Kaihlasen alapuolella Aittojokeen yhtyy Ryönjöpuro, joka on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella virtaavan Aittojoen merkittävin sivupuro. Aittojoki laskee vetensä Oulujärven Jaalanganlahteen. Kaikkien vesistöjen merkittävimmäksi paineeksi on vesienhoidon suunnittelussa määritetty metsätalouden ja maatalouden kuormitus.

"Aittojoen valuma-alueen turvevaltaiset metsätalousalueet on aikoinaan ojitettu tehokkaasti ja valuma-alueen hydrologia on häiriintynyt selkeästi. Valuma-alueella on varsin vähän peltomaita ja maatalouden vaikutus vesistöjen tilaan lienee vähäisempi kuin metsätalouden, mutta paikallisesti maataloudella voi olla vaikutuksia esim. arvokkaisiin pienvesiin. Nyt tehtävässä valuma-alueselvityksessä näitä asioita tullaan selvittämää. Työ on tärkeän valuma-aluelähtöisen vesistökunnostuksen toimintamallin ensimmäinen askel. Selvityksen lisäksi toimenpidekohteiden kartoitus on tärkeää Aittojoen valuma-alueen kunnostamistöiden oikean kohdentamisen kannalta.", arvioi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoitoryhmän päällikkö Jukka Tuohino.

Nyt käynnistetyn yhteistyöhankkeen tarkoituksena on selvittää Aittojoen valuma-alueen perustiedot sekä kartoittaa vesistöjen kuormittavimmat alueet eli ns. hotspot -alueet. Lisäksi hankkeessa laaditaan yhteistyöryhmän valitsemille pienemmille osavaluma-alueille toimenpide-ehdotuksia maa- ja metsätalouden vesienhallintaan sekäely- kiintoaines- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Selvityksen toteuttajaksi on valittu Ramboll Oy, Oulu. Jatkotyön tueksi yhteistyöhankkeessa konsultti laatii seitsemän valuma-aluekunnostuksen toimenpidesuunnitelmaa eri puolille Aittojoen valuma-aluetta. Kohteiden konkreettiseen toteutukseen tässä hankkeessa ei ole rahoitusta. 

"Kunnostustoimiin on tarkoitus hakea rahoitusta vuonna 2025, kun tämä selvitys- ja toimenpide-ehdotustyö valmistuu", tähdentää Timo Kovalainen.

Aittojoen valuma-alueen kunnostusselvitys ja toimenpideohjelma -hanketta rahoittavat Kainuun- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Vaalan kunta, Metsähallitus eräpalvelut, OX2Finland Oy ja Jaalangan osakaskunta. Selvitys valmistuu keväällä 2025.