Kutsu tiedotustilaisuuteen ma 17.6.2024 klo 13: Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä

Tiedote vapaa julkaistavaksi 17.6. 2024 klo 13

”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta

Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.

”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.

”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz

Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.

Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.

Päämajamuseo kertoo Suomen puolustusvoimien toisen maailmansodan aikaisen Päämajan toiminnasta. Fokus on sodan johtamisessa. Päämaja toimi Mikkelissä kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien aikana. Päämajamuseo ja 2021 avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti sijaitsevat koulurakennuksessa, jossa Päämaja toimi sodan aikana.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyödyntävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.