Ekonomistin pikakommentti: Inflaation hidastuminen etenee

Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli toukokuussa 1,5 prosenttia. Huhtikuussa vastaava lukema oli 1,9 prosenttia, eli inflaatio jarrutti tuntuvasti. Kyseessä on kansallinen kuluttajahintakehitystä mittaava indeksi, joka sisältää myös lainojen korot. Ilman asunto- ja kulutusluottojen korkojen vaikutusta toukokuun inflaatio olisi ollut vain 0,1 prosenttia.

Kuukausitasolla kuluttajahinnat laskivat -0,1 prosenttia. Hintojen laskua selittää esimerkiksi sähkön ja asuntojen halpeneminen. Myös bensan hinta laski selvästi. Kuukausitasolla ei helmikuun jälkeen ole nähty enää minkäänlaista hintojen nousua.

”Hyvä puoli on se, että inflaation hyytyminen helpottaa palkansaajien menetetyn ostovoiman kuromista kiinni”, toteaa Appelqvist.

Lainakorkojen rooli hintakehityksessä on pienentynyt. Toisaalta muu hintojen nousu on jarruttanut niin rajusti, että nykyisin korot selittävät melkein kaiken kotimaisen inflaation. Siten lainakorkojen sisällyttäminen indeksiin antaa jokseenkin harhaanjohtavan kuvan tavanomaisiin kulutushyödykkeisiin liittyvästä hintatason muutoksesta.

”Paljon odotuksia on ladattu kotitalouksien kukkaroihin, joiden pitäisi osaltaan kammeta Suomea pois taantumasta kuluvan vuoden aikana. Kulutusvetoinen elpyminen ei ole ainakaan yleisestä hintakehityksestä enää kiinni, koska pääsääntöisesti tuotteiden hinnat nousevat selvästi palkkoja hitaammin. Näiltä osin suunnitelma etenee siis odotetusti, mutta kovin nopeaan kasvuun ei silti ole eväitä, koska työllisyyden lasku ja edelleen liian korkealla pysyttelevät korot jarruttavat myönteistä kehistä”, sanoo Appelqvist.

Jatkossa hintoihin tulee jonkin verran nostetta osin teknisistäkin syistä. Inflaatiota hidastaa tällä hetkellä keinotekoisesti sähkön hintaindeksiin liittyvä laskentavirhe, jota ei ole korjattu takautuvasti. Vaikutus poistuu elokuussa, jolloin inflaatio kiihtyy hieman. Syksyllä myös arvonlisäverokantojen korotukset nostavat monien hyödykkeiden ja palveluiden hintoja.

”On selvää, että arvonlisäverokantojen korotukset tulevat kiihdyttämään inflaatiota. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että veronkorotukset menisivät täysimääräisesti hintoihin, koska kuluttajien ostovoima on edelleen heikko pitkään jatkuneen inflaatiojakson jäljiltä. Kun työllisyyskehityskin on kääntynyt alasuuntaiseksi heikon suhdanteen takia, täytyy yritysten olla aika varovaisia hintojen korotusten kanssa. Monet joutuvat tinkimään myös katteistaan. Minkäänlaisesta inflaation liiallisesta kiihtymisestä ei todellakaan ole riskiä”, arvio Appelqvist.