Hanke pienruoppauksen ohjeistuksen kehittämiseksi alkaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on alkanut pienruoppauksia koskeva kehittämishanke, jonka aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden rannikon ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon asiakaspalvelukeskuksen kanssa.

Uudet ja selkeämmät ohjeet pienruoppaajille
Hankkeen aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hankkeen tavoitteena on vähentää ilmoitusmenettelyn alaisten ruoppausten eli niin kutsuttujen pienruoppausten haitallisia vaikutuksia ja tarjota pienruoppaushankkeiden teettäjille sekä toimeenpanijoille helposti saavutettavaa ja selkeää tietoa ruoppausten toteuttamiseksi.
Ohjemateriaalin tuottamisen lisäksi hankkeessa kehitetään VELMU-karttapalvelua tukemaan kaavoittajien ja ruoppausvalvojien päätöksentekoa ja selvitetään mahdollisuuksia sertifikaatin luomiseen ruoppausurakoitsijoita varten. Hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö.
Väärin toteutettu ruoppaus on uhka luonnon monimuotoisuudelle
Pienruoppauksilla on merkittäviä vaikutuksia Suomen vesistöjen tilaan, minkä vuoksi niiden toteuttamisessa on tärkeää noudattaa annettuja säännöksiä ja ohjeita. Yleisemmin ruopatut alueet, eli matalat rannat ja ruovikot, ovat tärkeä osa suomalaista vesiluontoa. Ne ovat esimerkiksi monien kalojen kutu- ja poikasalueita ja tarjoavat suoja- ja ruokapaikkoja vesilinnuille. Siistiksi ruopattu ranta on usein luontoarvoiltaan köyhä ja ruoppauksessa saatetaan menettää monimuotoinen vesilajisto jopa pysyvästi. Ruoppauksessa saattaa vapautua pohjasedimenttiin varastoituneita ravinteita, jolloin vesistön luontainen ravinnekierto häiriintyy. Se myös altistaa ranta-alueet syöpymiselle ja sortumiselle. Ruoppauksen aiheuttama veden samentuminen, jonka vaikutus voi ulottua kauaskin, on myös virkistyskäyttöä haittaava.
Viranomaisten ohjeistuksilla pyritään turvaamaan suomalaisen vesiluonnon ja elinympäristöjen säilyvyys.
Yhteystiedot
Suunnittelija ja hankevastaava Siiri Nyrhilä (siiri.nyrhila@ely-keskus.fi), p. 0295 022193
Ryhmäpäällikkö Sanna-Liisa Suojasto (sanna-liisa.suojasto@ely-keskus.fi), p. 0295 022946
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme