Vanhankaupunginlahden haukien ja isojen ahventen käyttöä suositellaan välttämään

PFAS-yhdisteet eli perfluoratut alkyyliyhdisteet ovat laajasti teollisuudessa ja muun muassa kosmetiikassa, teknisissä vaatteissa, paistinpannuissa ja palonestoaineissa käytettäviä yhdisteitä. PFAS-yhdisteitä on kertynyt maailmanlaajuisesti kaikkialle ympäristöön ja eliöihin. Suurin osa PFAS-yhdisteille altistumisesta tapahtuu ravinnon kautta. EU-lainsäädännössä on asetettu kalastustuotteille ja muille elintarvikeryhmille enimmäismäärät PFAS-yhdisteiden osalta.

PFAS-yhdisteillä voi olla ihmisen terveyttä ja kehitystä heikentäviä vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat sikiönkehitykseen ja pienten lasten kehitykseen. PFAS-yhdisteille altistuminen voi heikentää immuunivastetta (rokotusvastetta) sekä aiheuttaa kolesterolitasojen nousua ja pienentynyttä syntymäpainoa. Altistuminen saattaa vaikuttaa myös esimerkiksi lasten tulehdusalttiuteen ja lisääntymisterveyteen.

Kalojen haitta-ainepitoisuuksia selvitettiin syksyllä 2023

Tulokset ovat peräisin Helsingin kaupungin tilaamasta selvityksestä, joka toteutettiin marraskuussa 2023. Selvitystä varten pyydettiin useita eri kalalajeja (ahven, kuha, särki, siika, silakka ja hauki) keskeisiltä kalastusalueilta Vanhankaupunginlahdelta, Kruunuvuorenselältä, Seurasaarenselältä ja Vuosaaresta. Pyydetyistä kaloista tutkittiin useiden eri haitta-aineiden, kuten elohopean, dioksiinin ja PCB-yhdisteiden sekä PFAS-yhdisteiden, pitoisuuksia. Useiden aineiden suurimmat pitoisuudet mitattiin Vanhankaupunginlahdelta tai Kruunuvuorenselältä. Helsingin kaupallisesta kalastuksesta ja vapaa-ajan virkistyskalastuksesta suuri osa kohdistuu Vanhankaupunginlahden alueeseen.

Tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet EU:n elintarvikelainsäädännön (Komission asetus (EU) 2023/915) asettamia raja-arvoja muilta osin, mutta hauesta ja isoista ahvenista mitatut PFOS-yhdisteen pitoisuus ja PFAS-yhdisteiden summa ylittivät näille aineille asetetun raja-arvon siinä tapauksessa, että kyseisiä kaloja käytetään imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetun ruoan teolliseen valmistukseen. PFAS-yhdisteiden summan osalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen määrittämän siedettävän altistumisen raja-arvot ylittyisivät näillä kalalajeilla jo hyvin pienillä viikoittaisilla syöntimäärillä kuitenkin myös aikuisilla.

Kaupallisten kalastajien ja kalaa myyvien elintarvikealan toimijoiden vastuulla on varmistaa, ettei markkinoille saateta kalaeriä, joissa lainsäädännön asettamat raja-arvot ylittyvät.

Kala on suositeltavaa ravintoa turvallisen käytön ohjeet huomioiden

Kotimainen kala on lähtökohtaisesti terveellistä ja ekologista ravintoa, jota suositellaan syötävän ainakin kaksi kertaa viikossa monipuolisesti eri kalalajeja vaihdellen. Riskiryhmiä lukuun ottamatta kalan käytön terveyshyödyt ovat aiempien kansallisten riski-hyötyarvioiden mukaan väestötasolla selvästi haittoja suuremmat.

Kuitenkin tiettyjä kaloja syömällä erityisesti riskiryhmäläiset voivat altistua terveydelle ja kehitykselle haitallisille yhdisteille, kuten dioksiineille, PCB-yhdisteille ja elohopealle. Tämä vuoksi Ruokavirasto on antanut lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville erityissuositukset kalan syöntiin. Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä haukea vain 1–2 kertaa kuussa. Raskaana olevien ja imettävien ei pitäisi syödä haukea lainkaan.

Jatkoselvityksiä ja kansallinen tutkimus kalojen haitta-ainepitoisuuksista

Jatkotutkimuksena Helsinki selvittää Vanhankaupunginlahden haukien PFAS-pitoisuuksia suuremmalla otannalla. Tulokset valmistuvat loppuvuodesta.

Kalojen haitta-ainepitoisuuksia koko Suomen alueella on selvitetty Ruokaviraston koordinoimassa EU-kalat IV -hankkeessa, jonka tulokset julkaistaan syyskuussa. Edellinen vastaava hanke EU-kalat III, jossa määritettiin muiden haitta-aineiden ohella PFAS-yhdisteitä, julkaistiin vuonna 2018 (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 51/2018).

Nyt annettavien käyttösuositusten lisäksi Helsinki-Espoon kalatalousalueella on voimassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen nojalla annetut kalastusrajoitukset. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella on kaikki kalastus paitsi onginta rannoilta kielletty aikavälillä 15.5.–15.6.2024.