Menneisyyden avulla on aina rakennettu identiteettejä
Kivikausi ja esihistoria on ajallisesta kaukaisuudestaan huolimatta aina nähty nykyhetken yhteiskunnallisista keskusteluista käsin.
Me rakennamme omaa ja kansallista minuuttamme menneisyyden todistusaineiston ja sen kautta kerrottujen tarinoiden kautta. Kivikauden kohdalla identiteetteihin liittyvät kysymykset ovat samoja suuria kysymyksiä niin 1700-luvulla kuin nykyäänkin: Kuka oli täällä ensin? Miltä he näyttivät? Miten he elivät? Olivatko he minun esivanhempiani?
Kivikauden ja esihistorian käsitteet tulivat käyttöön 1800-luvulla. Kiviset työkalut ja suomalaisten varhainen historia kiinnostivat tutkijoita kuitenkin jo 1700-luvun Turun akatemiassa. 1800-luvun lopulla ymmärrys ihmiskunnan menneisyyden pituudesta ja kirjallisten lähteiden kerroksen ohuudesta loivat nykymuotoisen esihistoriallisen arkeologian tieteenalan. Kivikauden löytämiseen eivät osallistuneet vain tutkijat: Ihmiset ovat aina keränneet löytämiään kivikautisia esineitä, jotka kansanuskossa yhdistettiin ukkoseen ja suojeleviin taikavoimiin.
Arkeologi, FM Liisa Kunnas tutki väitöstutkimuksessaan kivikauden käsitteen muotoutumista ja siitä suurelle yleisölle välitettyä kuvaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pitkän aikavälin monipuolisen lähdeaineiston tarkastelu osoittaa selvästi arkeologian yhteiskunnallisen merkityksen. Alusta asti suomalainen kivikauden tutkimus on ollut kietoutuneena poliittisiin keskusteluihin ja identiteettien luomiseen. Edes kaukaisin, tuhansien vuosien takainen menneisyys ei ole välttynyt muuttumasta kansallismielisten suurten kertomusten tai identiteettipolitiikan temmellyskentäksi. Kivikautisten nykyisen Suomen alueen asukkaiden harteille on soviteltu nykyhetken etnisiä ja kielellisiä määreitä, kuten “suomalainen”, “skandinaavi”, “suomenruotsalainen” tai “saamelainen”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLiisa Kunnas
Puh:050 3538955Liisa.Kunnas-Pusa@helsinki.fiPia Purra
Puh:0404156585Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomen kivikoissa talvehtii suuri kirjo lepakoita16.10.2025 09:43:21 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan lepakot tarvitsevat erilaisia kivikkoympäristöjä talvehtiakseen. Uusi tieto lajien välisistä eroista talvehtimisessa ja talvehtimispaikkojen merkityksestä horroskauden eri vaiheissa auttaa suojelemaan lepakoita.
Kutsu: Aleksanteri-konferenssin 22.–24.10.2025 teemana on ekstremismi16.10.2025 08:42:26 EEST | Kutsu
Tämän vuoden kansainvälinen Aleksanteri-konferenssi "Extremisms: Ambiguities, Ideologies, Agency" käsittelee ekstremismin haastetta demokratioissa ja muissa yhteiskuntajärjestelmissä itäisessä Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Venäjällä sekä myös globaalimmin. Akkreditointi on avoinna 20.10. saakka.
Voiko tekijänoikeus suojata tekoälyn tuottamaa musiikkia?14.10.2025 09:22:07 EEST | Tiedote
Mikä rooli jää ihmiselle, kun koneet pystyvät luomaan musiikkia, kuvaa ja tekstiä, jotka muistuttavat ihmisen tuotoksia? Uusi väitöskirja tutkii rajanvetoa inhimillisen luovuuden ja koneen tuottaman sisällön välillä.
Yksinasuvat kuolevat muita nuorempina14.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Yksinasuvien kuolleisuus on erityisesti työikäisillä moninkertaista suhteessa puolison kanssa asuviin, ja ero on entisestään kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana.
Kalaöljylisä vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja voi vähentää sydänsairauksien riskiä myös terveillä10.10.2025 10:59:41 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalaöljystä peräisin olevan EPA-rasvahapon positiiviset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä. Tutkimus korostaa yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme