Menneisyyden avulla on aina rakennettu identiteettejä
Kivikausi ja esihistoria on ajallisesta kaukaisuudestaan huolimatta aina nähty nykyhetken yhteiskunnallisista keskusteluista käsin.
Me rakennamme omaa ja kansallista minuuttamme menneisyyden todistusaineiston ja sen kautta kerrottujen tarinoiden kautta. Kivikauden kohdalla identiteetteihin liittyvät kysymykset ovat samoja suuria kysymyksiä niin 1700-luvulla kuin nykyäänkin: Kuka oli täällä ensin? Miltä he näyttivät? Miten he elivät? Olivatko he minun esivanhempiani?
Kivikauden ja esihistorian käsitteet tulivat käyttöön 1800-luvulla. Kiviset työkalut ja suomalaisten varhainen historia kiinnostivat tutkijoita kuitenkin jo 1700-luvun Turun akatemiassa. 1800-luvun lopulla ymmärrys ihmiskunnan menneisyyden pituudesta ja kirjallisten lähteiden kerroksen ohuudesta loivat nykymuotoisen esihistoriallisen arkeologian tieteenalan. Kivikauden löytämiseen eivät osallistuneet vain tutkijat: Ihmiset ovat aina keränneet löytämiään kivikautisia esineitä, jotka kansanuskossa yhdistettiin ukkoseen ja suojeleviin taikavoimiin.
Arkeologi, FM Liisa Kunnas tutki väitöstutkimuksessaan kivikauden käsitteen muotoutumista ja siitä suurelle yleisölle välitettyä kuvaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pitkän aikavälin monipuolisen lähdeaineiston tarkastelu osoittaa selvästi arkeologian yhteiskunnallisen merkityksen. Alusta asti suomalainen kivikauden tutkimus on ollut kietoutuneena poliittisiin keskusteluihin ja identiteettien luomiseen. Edes kaukaisin, tuhansien vuosien takainen menneisyys ei ole välttynyt muuttumasta kansallismielisten suurten kertomusten tai identiteettipolitiikan temmellyskentäksi. Kivikautisten nykyisen Suomen alueen asukkaiden harteille on soviteltu nykyhetken etnisiä ja kielellisiä määreitä, kuten “suomalainen”, “skandinaavi”, “suomenruotsalainen” tai “saamelainen”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLiisa Kunnas
Puh:050 3538955Liisa.Kunnas-Pusa@helsinki.fiPia Purra
Puh:0404156585Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine1.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2025 dosentiksi ma. yliopistonlehtorin, kirkkohistorian dosentti, teologian tohtorin Esko M. Laineen.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta menestyi erinomaisesti vuonna 202431.3.2025 09:10:33 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan tuotto oli yli 18 prosenttia ja sijoitusvarallisuus kasvoi 122 miljoonaa euroa. Sijoitusraportti 2024 on julkaistu.
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme