Menneisyyden avulla on aina rakennettu identiteettejä
17.6.2024 08:38:57 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kivikausi ja esihistoria on ajallisesta kaukaisuudestaan huolimatta aina nähty nykyhetken yhteiskunnallisista keskusteluista käsin.
Me rakennamme omaa ja kansallista minuuttamme menneisyyden todistusaineiston ja sen kautta kerrottujen tarinoiden kautta. Kivikauden kohdalla identiteetteihin liittyvät kysymykset ovat samoja suuria kysymyksiä niin 1700-luvulla kuin nykyäänkin: Kuka oli täällä ensin? Miltä he näyttivät? Miten he elivät? Olivatko he minun esivanhempiani?
Kivikauden ja esihistorian käsitteet tulivat käyttöön 1800-luvulla. Kiviset työkalut ja suomalaisten varhainen historia kiinnostivat tutkijoita kuitenkin jo 1700-luvun Turun akatemiassa. 1800-luvun lopulla ymmärrys ihmiskunnan menneisyyden pituudesta ja kirjallisten lähteiden kerroksen ohuudesta loivat nykymuotoisen esihistoriallisen arkeologian tieteenalan. Kivikauden löytämiseen eivät osallistuneet vain tutkijat: Ihmiset ovat aina keränneet löytämiään kivikautisia esineitä, jotka kansanuskossa yhdistettiin ukkoseen ja suojeleviin taikavoimiin.
Arkeologi, FM Liisa Kunnas tutki väitöstutkimuksessaan kivikauden käsitteen muotoutumista ja siitä suurelle yleisölle välitettyä kuvaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pitkän aikavälin monipuolisen lähdeaineiston tarkastelu osoittaa selvästi arkeologian yhteiskunnallisen merkityksen. Alusta asti suomalainen kivikauden tutkimus on ollut kietoutuneena poliittisiin keskusteluihin ja identiteettien luomiseen. Edes kaukaisin, tuhansien vuosien takainen menneisyys ei ole välttynyt muuttumasta kansallismielisten suurten kertomusten tai identiteettipolitiikan temmellyskentäksi. Kivikautisten nykyisen Suomen alueen asukkaiden harteille on soviteltu nykyhetken etnisiä ja kielellisiä määreitä, kuten “suomalainen”, “skandinaavi”, “suomenruotsalainen” tai “saamelainen”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLiisa Kunnas
Puh:050 3538955Liisa.Kunnas-Pusa@helsinki.fiPia Purra
Puh:0404156585Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista16.3.2026 14:17:07 EET | Tiedote
Matemaattinen mallinnus tarkentaa ympäristöpoliittista suunnittelua. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä saaristomeren vedenlaadun parannuskeinojen vertailuun ja rannikkokalojen kutualueiden seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme