Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia
17.6.2024 10:02:30 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.

Suomessa on 1960-luvulta lähtien tuotettu säännöllisesti arvioita toimialojen ja ammattien työvoimatarpeen tulevasta kehityksestä, ja näitä arvioita on käytetty muun muassa ammatillisesti eriytyneen koulutuksen mitoituksen tukena. Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Demos Helsingin tutkijoiden laatimassa selvityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu kattavasti kansallisen työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin historiallista kehitystä ja ennakointihankkeiden pohjalta julkaistujen raporttien laatua.
Selvityksessä esitetään, että jatkossa ennakointiraporttien laadinnassa ja arvioinnissa voitaisiin tukeutua arviointikehikkoon, joka koostuu neljästä ennakointitiedon laadun ulottuvuudesta: läpinäkyvyys, uskottavuus, toiminnallistaminen ja lukijaystävällisyys. Tätä kehikkoa vasten vuosina 1979–2021 julkaistut ennakointiraportit ovat olleet pääosin laadukkaita, joskin eri aikakausina julkaistuissa raporteissa tunnistetaan hieman erilaisia laatuun liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Eräänä tähänastisen ennakointitiedon raportoinnin puutteena on ollut se, ettei se ole tarjonnut riittävästi tietoa ennakoinnin apuna käytettyjen laskentamallien rakenteen ymmärtämiseksi tai laskelmien toistamiseksi. Ennakointiraportit ovat myös olleet liian yksityiskohtaisia palvellakseen hyvin ennakointitiedon laajempaa leviämistä ja soveltamista yhteiskunnassa. Näihin puutteisiin vastaamiseksi ennakointitietoa voitaisiin jatkossa raportoida eri muodoissa eri kohderyhmille – ennakointitiedon soveltajille, ennakoinnin arvioitsijoille ja kehittäjille sekä suurelle yleisölle – näiden ryhmien tarpeiden palvelemiseksi.
Ennakointitiedon arviointia ja soveltamista voitaisiin myös tukea siten, että raportoinnissa tarjottaisiin nykyistä enemmän tietoa aiempiin ennakointihankkeisiin nähden tapahtuneista muutoksista menetelmissä ja aiempien ennakointitulosten osuvuudesta.
Raportoinnin ohella kansalliseen osaamistarpeen ennakointijärjestelmään liittyy monia muita kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että opetushallinnon viranomaisten jo vuosikymmenten ajan koulutusmitoituksen apuna käyttämien laskentamenetelmien vaihtoehdoista tulisi käydä avointa keskustelua.
”On tärkeää pohtia, kannattaisiko koulutuksen mitoituksessa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa tietoa eri koulutusasteilta ja -aloilta valmistuneiden työmarkkinatilanteen kehityksestä hyvin epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan”, toteaa selvityshankkeen vetäjä, tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 040 940 2916, etunimi.sukunimi(at)labore.fi, perustaja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki, etunimi.sukunimi(at)demoshelsinki.fi, p. 050 534 4241, sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Raportti: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan välineenä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme