Raakulle ja taimenelle paremmat olot − Hämeenkyrön Turkimusojaa aletaan kunnostamaan

Pirkanmaan raakkujokien kunnostuksissa päästään tositoimiin maanantaina 24. kesäkuuta, kun Pirkanmaan ELY-keskus yhdessä urakoitsijan kanssa aloittaa Turkimusojan kunnostukset Hämeenkyrössä. Joen parannuksia tehdään puumateriaalilla kunnostaen, kutualueita ennallistamalla, vaellusesteitä poistamalla, suojaamalla jokipenkkoja eroosiolta sekä perustamalla raakkulastentarhoja. Kunnostustoimenpiteet tukevat toinen toisiaan.

Kunnostusten tavoitteena on lisätä raakulle ja sen isäntäkalalle taimenelle soveltuvia elinympäristöjä, monimuotoistaa jokea ja saada raakku lisääntymään.

Kilpailutuksessa uomakunnostuksien tekijäksi valikoitui Hyötyvuokraus Oy.
− Minä ja koko työporukka odotamme innolla tuon erittäin uhanalaisen lajin kohtaamista. Tällaisen suojelukohteen ennallistamistyön haasteet ovat hyvä motivaattori tekemiselle ja antavat koko ryhmälle oppia uhanalaisen lajin suojelusta, Pekka Kaukonen Hyötyvuokraus Oy:lta toteaa.

"Minä ja koko työporukka odotamme innolla tuon erittäin uhanalaisen lajin kohtaamista."

Puumateriaalilla kunnostettaessa jokeen sijoitetaan puuta, joka vähentää pohjan liettymistä. Luonnontilaisessa purossa onkin paljon puuainesta, se lisää virtaus- ja syvyysvaihteluja sekä suojapaikkoja. Menetelmä parantaa joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistaa pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi sekä taimenen kutualueiksi ja suojapaikoksi.

Raakku tarvitsee taimenen isäntäkalakseen voidakseen lisääntyä, sen vuoksi kunnostuksissa parannetaan kalojen lisääntymisalueita. Joenpohjaa möyhennetään ja siivilöidään sopivien kutualustojen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on luoda noin 85 kutualuetta Turkimusojalle. Myös raakulle luodaan soveltuvia sora-alueita, eli niin sanottuja raakkulastentarhoja, joita tehdään yhteensä 25 kappaletta.

Turkimusoja on noin viiden kilometrin mittainen pieni ja kapea puro. Joki alkaa Hämeenkyrön Järvenkylänjärvestä ja päätyy Pappilanjokeen metsäisten hiekkaharjujen keskellä. Siinä oleva hienojakoinen hiekka tuottaa pääasiassa ongelmia sen täyttäessä tai tukkiessa väleiköt sorassa, joka taas hiekkaa isorakeisempana ja puhdashappisena toimii hyvänä lisääntymispaikkana. Eroosiosuojauksessa paljaita jokipenkkoja suojataan eroosiolta, mikä vähentää kiintoaineen kulkeutumista jokiin.

Kaikki kunnostustoimenpiteet tehdään maanomistajan ja vesialueen omistajan suostumuksella.
− Tämän kevään puhelin- ja sopimusrumbaan on sisältynyt ihania puheluita maanomistajien kanssa. Vaikka Turkimusojalla on tehty monenlaista suunnitelmaa ja selvitystä vuosien aikana, ovat maanomistajien tarinat vuosien ja vuosikymmenten takaa tärkeimpiä,” hankkeen projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskukselta toteaa.

Kunnostukset ovat välttämättömiä

LIFE Revives -hankkeessa on tehty seurantaa ennen kunnostustoimenpiteitä. Seuranta sisälsi esimerkiksi raakkupopulaation tilatutkimusta, eli raakkujen laskentaa, happiolosuhteiden mittaamista, sähkökoekalastusta ja veden laadun mittaamista eri menetelmillä. Näiden tulosten perusteella kunnostukset ovat erittäin tarpeellisia ja välttämättömiä.

"Sähkökoekalastusten tulosten perusteella taimenta ei juurikaan ole."

Vainionpää kertaa saaduista tuloksista, että Turkimusojan raakkukanta on taantunut. Negatiivinen kehitys näkyy sekä raakkujen lukumäärässä että nuorten simpukoiden määrässä.
− Sähkökoekalastusten tulosten perusteella taimenta ei juurikaan ole. Raakun nuoruusvaiheille ja taimenelle soveltuvat elinympäristöt ovat liian pienialaisia, eivätkä sisällä riittävästi happea. Lisäksi vesinäytteistä saadut arvot ylittävät raja-arvoja useasti esimerkiksi pH, raudan, kiintoaineen ja veden korkeuden osalta, hän sanoo.

LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen vuosien 2021–2027 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa. Hämeenkyrön kunta, Ylöjärven ja Nokian kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.