Finnveran Pauli Heikkilä toivoo rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudelleenarviointia ja Suomen talouden kurssin korjaamista vaalikaudet ylittävällä yhteistyöllä

Heikkilä toimii syksyyn asti Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja osallistuu hallitusohjelmaan perustuvan, Finnveraa koskevan lainsäädäntöhankkeen työryhmiin.

− Lainsäädäntöhanke on Finnveran historian suurin harjoitus. Yhtiötä koskee noin 20 lakia ja säädöstä, jotka ovat tavattoman monimutkaisia. Pyrimme saamaan lainsäädännöstä puitelakimuotoisempaa, jotta meillä olisi kyvykkyys reagoida markkinoiden muutoksiin paremmin ja varmistaa viennin rahoituksen kilpailukykyisyys suhteessa muihin maihin. Tavoiteaikataulun mukaisesti lakiesitys annetaan ensi vuoden alkupuolella ja laki on voimassa vuoden 2026 alusta.

Heikkilä on iloinen, että seuraaja löytyi Finnverasta – 1.6. toimitusjohtajana aloittanut Juuso Heinilä toimi ennen nimitystään pk- ja midcap-rahoituksesta vastaavana liiketoimintajohtajana.

− Juusolla on ideoita ja intoa uudistaa, ja hän tuntee erittäin hyvin Finnveran perustehtävän. Näen toiminnassa jatkuvuuden. Onnistumme parhaiten silloin, kun voimme antaa markkinoiden hoitaa mahdollisimman suuren osan rahoituksesta.

Heikkilä puhuu painopisteen siirtymästä markkinarahoituksesta julkisen rahoitukseen heilurina. Ennen finanssikriisiä ”markkinoilla oli enemmän rahaa kuin järkeä”, mikä johti katastrofiin. Seurauksena sääntelyä kiristettiin ja keskuspankit elvyttivät.

− On kuin uusi uskonto, että julkinen raha on tehokasta, vaikka me tiedämme, että julkisen sektorin tehtävä on pelisääntöjen luominen ja pelaajien olisi parempi olla markkinaehtoisia, Heikkilä painottaa.

Julkisen rahoituksen tehtävä on laajentunut - Finnveran tase ja vastuut ovat jopa 7 kertaa suuremmat kuin ennen finanssikriisiä

Julkisen rahoittajan tehtävä on paikata markkinoita ja toimia tilanteissa, jotka eivät ole yksityiselle rahoittajalle riittävän kannattavia, mutta ovat kansantaloudelle tärkeitä: aloittavien, pienten, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten sekä tutkimusta ja tuotekehitystä sisältävien hankkeiden rahoittaminen ja sellaisen vienninrahoitusjärjestelmän tarjoaminen, joka vastaa kilpailevien maiden rahoitustarjontaa, jottei kauppoja hävitä.

− Julkisten rahoittajien pitäisi pysyä näillä alueilla, mutta on levittäydytty laajemmalle. Markkinat puolestaan päättävät, missä toimivat, pitkälti sääntelyn mukaan.

Muutoksessa avainasemassa on juuri sääntelyn arviointi ja tarvittaessa purkaminen.

− Tarvittaisiin rohkeita päättäjiä, jotka lähtisivät arvioimaan sääntelyä. Sen pohjalta pitäisi miettiä, mikä on viisasta.

− Verrattuna aikaan ennen finanssikriisiä, Finnvera on nyt taseellaan ja vastuillaan mitattuna 6−7 kertaa suurempi. Tämä ei ole ollut tavoite, eikä tällainen kehitys ole pitkässä juoksussa hyvä.

Heikkilä korostaa, että Finnvera on pitänyt huolta tuottavuudestaan. Vaikka tekemisen volyymi on moninkertaistunut, henkilöstömäärä ei ole kasvanut. Onnistumisesta kertovat yhtiön taloudelliset avainluvut. Finnvera on yltänyt tavoitteeseensa eli pitkän aikavälin itsekannattavuuteen. Toimintaa on kehitetty niin, että se vastaa yritysten ja asiakkaiden tarpeisiin, mistä kertoo korkea asiakastyytyväisyys.

− Tämä on vaatinut henkilöstöltä valmiutta jatkuviin uudistuksiin, mistä haluan antaa finnveralaisille suuren kiitoksen. Dynamiikka, jota näen henkilöstössä, on hienoa. Työkierto ja uuden oppiminen on suosittua, yrityskulttuurimme on kehittynyt. Muutoskyvykkyytemme on aiempaa parempi.

Nokia-Suomi on muuttumassa Kela-Suomeksi - Yritykset ja työllisyys on saatava kasvuun

Heikkilä toivoo, että Suomikin olisi pitänyt huolta tuottavuuskehityksestä, mutta Pohjoismaiden vertaisryhmässä Suomi on hukannut 15 vuotta, ja kansantalous on heikossa kunnossa ottamaan vastaan seuraavia kriisejä, kun niitä tulee. Moni asia on Suomessa toki hyvin, ja meillä on hienoja kasvuyrityksiäkin, mutta toimintaympäristö määrittää kokonaisuuden – eikä se ole riittävän kannustava.

− Suomessa ei ole kasvua, ei insentiivejä kasvuun eikä työntekoon, poliittisessa keskustelussa ei tällä hetkellä puhuta oikeasti isoista asioista. Uhkana on, että Nokia-Suomi on muuttumassa Kela-Suomeksi. Nyt tarvitaan toimia, joilla yritykset ja työllisyys saadaan kestävään kasvuun, julkisen sektorin tuottavuus paremmaksi ja velkaantuminen loppumaan. Tämä ei ole poliittinen mielipide vaan tosiasia, jonka talouselämään perehtynyt näkee, Heikkilä sanoo.

Ratkaisu voisi olla vaalikaudet ja puoluerajat ylittävä tavoite tai sopimus.

− On hyvä, että Suomeen saatiin vaalikaudet ylittävä 4 prosentin TKI-rahoitustavoite. Vastaavanlainen sopimus tarvittaisiin siitä, miten talous ja julkinen sektori saataisiin kuntoon. Ruotsissa on tehty näin ja onnistuttu.

Kasvu tarvitsee monipuolista rahoitusta. Euroopassa ja Suomessa rahoitusmarkkinat ovat hyvin pankkikeskeiset. Suomessa yritykset käyttävät markkinarahoitusta varsin vähän. Finnveran tehtävänä on täydentää ja monipuolistaa rahoitusmarkkinoita.

− Finnverassa on haluttu tuoda tarjolle mahdollisuus merkitä joukkovelkakirjalainoja. Lisäksi teemme yhteistyösopimuksia pankkien ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Niitä on kappalemääräisesti jo paljon, mutta euromääräisesti vielä vähän. Tavoitteena on saada yritykset käyttämään monipuolisemmin rahoitusvaihtoehtoja, ja pyrimme katalysoimaan tätä omalta osaltamme.

Tarvitaan kannustavaa ja eteenpäin katsovaa asennetta

Heikkilä toivoo muutosta myös puheeseen kasvusta ja esimerkiksi kasvuyrittäjyydestä.

− Kasvuyrittäjyyden tulisi olla mediassa ja päättäjien puheissa sankaritarina. Täytyisi luoda kulttuuri, jossa kasvuyrittäjyyteen ja työn tekemiseen aidosti kannustettaisiin.

Tarvitaan myös eteenpäin katsovaa asennetta, sillä viisaus ei aina ole tässä hetkessä.

− Vuonna 1981 olin lähdössä opiskelemaan sähköinsinööriksi, vaikka lehdessä sanottiin, ettei Suomeen tarvita enempää sähköinsinöörejä. Kohta niitä sitten tarvittiinkin paljon, Heikkilä nauraa.