Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset auttoivat, Saimaan ja Pielisen juoksutuksia vähennetty
Vuoksen vesistöalueen viime syksystä alkanut runsasvetinen kausi ja Saimaan ja Pielisen uhkaava tulvatilanne ovat väistymässä ja vedenkorkeudet kääntyneet laskuun. Toukokuun sadanta jäi noin puoleen keskimääräisestä. Säätilanteen muuttumisen vuoksi Saimaan ja Pielisen tulvahuiput jäivät lopulta noin 20 cm aiemmin keväällä ennustettua alemmas.
Lisäjuoksutuksen vaikutus Saimaan tulvatilanteeseen on ollut kokonaisuutena merkittävä. Elokuussa 2023 aloitettujen lisäjuoksutusten vuoksi Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä 37 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta alempana. Saimaan juoksutukset nostettiin touko-kesäkuussa suurimmilleen yli 40 vuoteen. Juoksutuksen vähennys on aloitettu maa- ja metsätalousministeriön 10.6.2024 tekemän päätöksen nojalla 17.6.2024 alkaen. Mikäli Saimaan vedenkorkeus jatkaa ennusteen mukaisesti laskuaan, lisäjuoksutukset lopetetaan todennäköisesti heinäkuussa.
Pielisellä juoksutuksen vähentäminen luonnonmukaisen vedenkorkeuden palauttamiseksi on aloitettu 5.6.2024. Huhtikuussa alkaneella ja 5.5.2024 päättyneellä Pielisen poikkeusjuoksutuksella alennettiin tulvahuippua reilut 20 cm suhteessa luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen. Kuopion Kallaveden ja Onkiveden tulvajuoksutukset on myös lopetettu ja järvien vedenkorkeudet ovat palanneet lähelle ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta.
Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet voivat pysyä korkealla pidemmälle kesään tai kääntyä jopa uudelleen nousuun, mikäli kesästä tulisi poikkeuksellisen runsassateinen. Tulvatilanteen ei kuitenkaan tällä hetkellä ennusteta enää merkittävästi pahenevan heinä-elokuun aikana. Tulvakeskus ja alueen ELY-keskukset jatkavat vesitilanteen seurantaa normaalisti.
Tulviin varautumiseen kiinnitettävä huomiota myös tulevaisuudessa
Vaikka Vuoksen vesistöalueen tulvat jäivät ennustettua pienemmiksi, olisi tilanne voinut kehittyä kevään ja alkukesän aikana myös selvästi nyt nähtyä pahemmaksi. Erittäin runsasvetisen tilanteen pitkittyessä juoksutuksilla ei voida täysin estää vedenkorkeuksien nousua vesistöalueen suurilla järvillä. Lisäksi ilmastonmuutos tulee lisäämään erityisesti Saimaan tulvariskiä ja talvitulvien todennäköisyyttä.
Viranomaiset ovat kehittäneet omaa toimintaansa tulvatilanteiden hallitsemiksi mm. Saimaan alueen tulva- ja patovalmiusharjoituksessa syksyllä 2023. Keväällä tulvatilanteen takia järjestäytynyt Vuoksen vesistöalueen tulvaryhmä sekä maakunnalliset tulvatilanneryhmät ovat tältä erää päättäneet säännölliset kokouksensa, mutta myös niiden toimintaa tullaan kehittämään jatkossa. Vesistöalueen tulvaryhmään osallistuivat alueen kaikki ELY-keskukset ja pelastuslaitokset, Tulvakeskus ja patoturvallisuusviranomainen (Kainuun ELY-keskus).
Kansalaisia ja alueen eri toimijoita kannustetaan kiinnittämään huomiota tulvariskeihin sekä tarvittaessa kehittämään myös omaa tulviin varautumistaan. Yleistä tietoa tulvista ja ohjeita omatoimiseen varautumiseen löytyy esimerkiksi vesi.fi-palvelusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Kaakkois-Suomen ELY-keskus:
Saimaan juoksutukset ja alueellinen vesitilanne (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso)
Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, p. 0295 029 225
Vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, p. 0295 029 211
Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen, p. 0295 029 112
- Etelä-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Etelä-Savo)
Johtava vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, p. 0295 024 224
Vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen, p. 0295 024 204
- Pohjois-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Savo)
Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p. 0295 026 828
Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, p. 0295 026 202
Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen, p. 0295 026 823
- Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Karjala):
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199
Johtava asiantuntija Mauri Keränen, p. 0295 027 691
ELY-keskusten sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
- Tulvakeskus/Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Valtakunnallinen vesitilanne ja vesistöennusteet
Hydrologi Juho Jakkila, p. 0295 251 215
Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen, p. 0295 251 287
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Takajärven Tuulivoima Oy:n Kokemäelle suunnitteleman Takajärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Satakunta, Varsinais-Suomi)26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Takajärven tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Kokemäelle. Hankkeesta vastaa Takajärven Tuulivoima Oy.
Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)25.8.2025 08:37:45 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme