Kalajärven kaavarunko luo edellytykset yhteisölliselle ja viihtyisälle paikalliskeskukselle

Kalajärvelle valmistunut kaavarunko tarkentaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE) ja paikalliskeskusten suunnittelua. Visiona on suunnitella yhteisöllisyyttä korostavaa, luonnonläheistä ja pienimittakaavaista rakentamista. 

Kaavarunko toimii asemakaavoituksen ohjekarttana. Alueella käynnistyivät keväällä 2024 Vaskitsamäen ja Niipperinniityn laajat asemakaavahankkeet.

-Kaavarungon avulla suunnitellaan keskuksen kokonaisuutta ja varmistetaan riittävät palveluiden alueet, virkistysreitistö, luonnonalueiden kokonaisuuden säilyminen ja muita yksittäistä asemakaavaa laajempia tavoitteita, kertoo Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti Jussi Partanen.

Vehreässä ja yhteisöllisessä kaupunkikylässä palvelut ovat lähellä

Kaupunkikylän arjessa kauppa, palvelut ja muut arjen tärkeät paikat ovat saavutettavissa 15 minuutissa kävellen, pyöräillen tai julkista liikennettä käyttäen. Tulevaisuudessa valtaosa Kalajärven asukkaista asuu 600 metrin etäisyydellä keskustasta ja joukkoliikennepysäkeistä. Rakentaminen voisi tuoda Kalajärvelle noin 5 000 uutta asukasta vuoteen 2060 mennessä.

Kalajärvelle kehittyy tulevaisuudessa tiivis keskusta, jonka ympärille rakentuu monimuotoisia pientaloalueita. Tavoitteena on ihmisen mittakaavainen, yhteisöllinen ja kylämäinen kaupunkikuva.

Kalajärvi säilyy vehreänä ja luonnonläheisenä alueena, jonne on suunnitteilla muun muassa uusi lähiliikuntapuisto ja uusia ulkoilureittejä jo olemassa olevien rinnalle. Asukasmäärän kasvaessa Kalajärven asema paikalliskeskuksena vahvistuu ja palvelut kehittyvät Kalajärven nykyisen keskustan alueelle Vihdintien etelä- ja pohjoispuolelle.

Asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana

Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti yhteistyössä Kalajärvi-Seuran kanssa Kalajärven kaavarungon info- ja keskustelutilaisuuden Kalajärven palvelutorilla 20.4.2023. Tilaisuudessa esiteltiin kaavarungon luonnosta asukkaille ja muille kiinnostuneille. Paikallaolijoiden oli myös mahdollista keskustella kaavarungosta suunnittelijoiden kanssa karttojen ympärillä. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa luontoalueiden ja luonnonläheisyyden säilymisestä, uusista ja täydentyvistä asuinalueista, palveluiden kehittämisestä, liikennejärjestelyistä sekä julkisen liikenteen ja autoilun huomioimisesta. Kaupunkisuunnittelukeskus toteutti myös verkkokyselyn, jonka vastaukset samoin ovat toimineet osana suunnitteluaineistoa.

-Saimme runsaasti palautetta luonnoksesta, ja olemme hyödyntäneet sitä kaavarungon laatimisessa, kiittelee Partanen asukkaiden aktiivisuutta. Kaavarunkoselostuksen alkusivuilla esitellään tiivistelmä yleisimmästä palautteesta ja sen huomioinnista kaavarunkoratkaisussa.

Lisätietoja:
Jussi Partanen, arkkitehti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, puh. 050 369 4667