Kokoomuksen varapuheenjohtaja Partanen: Suomeen kehitettävä perhetuomioistuinmalli

Partanen on siviiliammatiltaan juristi. Juristina hän avusti vanhempia ja lapsia tiukoissa ero- ja huoltajuuskiistoissa sekä huostaanottotilanteissa. Partasen mukaan vanhemmilla on vastuu, mutta yhteiskunnan pitää myös puuttua lasten hätään nykyistä tiukemmin.   

”Vanhemmuus on vaativin ja ihanin tehtävä, jonka ihminen voi saada. Usein vanhemmat ovat itselleen jopa turhan armottomia ja tiukkoja. Aiemmassa työssäni olen kuitenkin nähnyt myös heitteillejättöä, kaltoinkohtelua ja uusavuttomuutta. Muistan urani alkupuolelta tapauksen, jossa lapsi oli asiallisesta syystä huostaanotettu äidiltään. Sanoin hänelle suoraan, että nyt joudut hyväksymään huostaanoton – mutta tehdään yhdessä töitä, että jokin päivä lapsesi voi palata kotiin”, Partanen kertoo.

Partasen mukaan on kestämätöntä, ettei nykyinen oikeusjärjestelmä osaa huomioida lapsia ja lasten etua. Partanen viittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän viime viikolla julkistamaan lastensuojelun kehittämistä käsitelleeseen avaukseen, jossa esitetään selvitettäväksi erillisen perheoikeudellisen yksikön perustamista tuomioistuinten yhteyteen.  

”Yksikköihin kerättäisiin kaikki se taito ja toimivalta, mitä tarvitaan niin vaikeimpien ero- ja huoltajuuskiistojen kuin huostaanottojen nopeaan käsittelyyn. Esimerkiksi korkean konfliktin eroissa vanhemmat unohtavat olla vanhempia lapsilleen, oikeudenkäyntiprosessit voivat kestää kuukausitolkulla ja maksaa maltaita. Tästä huolimatta nykyprosessit eivät kykene ratkaisemaan vanhempien haasteita tai auttamaan lapsia. Jos eron yhteydessä esiintyy väkivaltaa tai vieraannuttamista, on tällainen kuukausien prosessi täysin sietämätön myös lapsen hyvinvoinnin kannalta”, Partanen toteaa.

Partasen mukaan on maita, joissa tuomari voi lasta koskevassa oikeudenkäynnissä velvoittaa vanhempia esimerkiksi vastaanottamaan sote-palveluita, neuvontaa, terapiaa tai osallistumaan perhetaito-ohjelmiin.

”Tanskassa on lisäksi olemassa oma ohjelma erovanhemmille, joka tukee vanhemmuutta eron keskellä. Tällaista matalan kynnyksen apua tarvitaan myös Suomeen, jotta voidaan vähentää konfliktien syntymistä. Samalla meidän pitää kehittää sovittelua niissä tilanteissa, joissa eron taustalla ei ole väkivaltaa. Sillä voidaan torjua vieraannuttamista ja kalliita huoltajuuskiistoja, millä on merkittävä hyvinvointivaikutus kaikille osallisille”.

Partasen mukaan Suomessa myös eroperheiden kohtaama byrokratia laahaa monia maita perässä. Esimerkiksi vuoroasumisen mahdollistamisessa Suomessa on vielä kehitettävää.

”Kokoomuslainen lähtökohta on se, että vanhemmilla tulee olla vastuu valinnoistaan. Se tarkoittaa samalla myös sitä, että yhteiskunnan pitää mahdollista erilaisten perheiden valinnat. Byrokratia pitää saada pois eron jälkeisen uuden arjen rakentamisen tieltä. Vanhemmuuden tukeminen on tukitusti kaikista tehokkain keino auttaa myös lapsia”, Partanen päättää.