28.6.2024: Maahanmuuttajien kamppailujen tunnistamiseksi tarvitaan luokan, rodun ja sukupuolen tutkimista (Mankki)

Suomessa maahanmuutto nähdään ensisijaisesti ongelmana, jota on hallittava. Keskustelua on leimannut huoli tulijoiden määrästä sekä siitä, millä perustein Suomeen tullaan. Yksin saapuvat miehet on nähty potentiaalisesti uhkaavina ja vähemmän tervetulleina kuin esimerkiksi perheelliset maahanmuuttajat. Niin kutsutusta ”työperäisestä maahanmuutosta ” on tullut yleisesti hyväksytty tapa suhtautua siirtolaisuuteen.

”Maahanmuuttajille ansiotyön tekeminen on ainoa väylä tulla hyväksytyksi. He eivät kaikkiin töihin kuitenkaan kelpaa vaan tietyille aloille kuten matalapalkkaisiin, naisenemmistöisiin töihin”, Laura Mankki Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Laura Mankki haastatteli vuosina 2013-2016 EU-maista sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita ihmisiä, jotka työskentelivät matalapalkkaisilla aloilla ja erityisesti siivousalalla Suomessa. Elämäkerta- ja jatkohaastatteluissa muualta tulleiden elämästä muodostui moniulotteinen kuva. Mankki analysoi haastateltaviaan erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa konteksteissa, jotka koskivat työmarkkinoiden hierarkkisia järjestyksiä, haastateltavien ristiriitaista suhdetta ammattiliittoihin, arjessa kohdattua rasismia sekä elämää uudessa maassa muotoilevia ja kannattelevia infrastruktuureita.

Maahanmuuttajien kohtaamat haasteet jäävät usein tunnistamatta

”Tutkimuksessani käytin teoreettisena lähestymistapana intersektionaalisuuden käsitettä, jonka avulla voidaan ymmärtää miten erilaiset tekijät kuten luokka, rotu, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja uskonto yhdessä vaikuttavat siihen, miten ihmisiä kohdellaan, luokitellaan ja kohdataan yhteiskunnassa”, Mankki selittää.

Tutkimuksessa käy ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset eivät tule näkyväksi perinteisen kansallisen luokkajärjestyksen mukaisesti. Sen sijaan muualta tulleiden toimijuus ja kamppailut jäävät usein tunnistamatta. Yhtäältä tämä johtuu siitä, että julkisessa keskustelussa kamppailujen näkyväksi tulemista määrittelee valkoisuuden normi. Vain valkoisesta ja länsimaalaisesta sekä pohjoismaalaisuudesta käyvät toiminnan muodot tunnistetaan ”oikeiksi”.

Eriarvoisuus on edelleen osa yhteiskuntaamme

”Tällä on sukupuolittuneita, luokkaistettuja ja rodullistettuja vaikutuksia siirtolaisten työelämään, asumisen mahdollisuuksiin ja esimerkiksi siihen miten he ajattelevat ammattiliitoista ja suomalaisesta yhteiskunnasta”, Mankki kommentoi.

Tutkimus ehdottaa, että intersektionaalisuuden avulla voimme välttää siirtolaisten stigmatisoinnin, ja ymmärtää sekä tukea paremmin niitä kamppailuja, joita maahanmuuttajat käyvät järjestäessään elämäänsä vieraassa maassa.

YTM Laura Mankin sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Suomessa töissä. Luokan, rodun ja sukupuolen intersektionaalisia kamppailuja" tarkastustilaisuus pidetään 28.6.2024 klo 12 alkaen Agora Auditorio 3, Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lena Näre (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Hannele Harjunen.

Lisätietoja:

Laura Mankki

laura.mankki@uef.fi

050 571 5947

Laura Mankki on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuoksenniskan lukiosta vuonna 2002. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan valtio-oppi. Valmistuttuaan Mankki työskenteli Suomen eduskunnassa eduskunta-avustajana (2011–2013). Mankki on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimustaan Mankki teki Suomen Akatemian rahoittamassa Industrial Citizenship and Labour Mobility in the EU, a Migrant Centered Study of Estonia- Finland and Albania-Italy Labour Mobility -tutkimushankkeessa. Mankki on viime vuosina työskennellyt yliopisto-opettajana ja nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Lean Work Gender-hankeessa ja Koneen säätiön rahoittamassa EXMEN-hankkeessa. Väitöskirjan tekemistä on rahoittanut myös Nyyssösen säätiö.