28.6.2024: Maahanmuuttajien kamppailujen tunnistamiseksi tarvitaan luokan, rodun ja sukupuolen tutkimista (Mankki)
YTM Laura Mankin tutkimus tuo esiin siirtolaisten moniulotteisia kamppailuja ja luo uusia tapoja käsitteellistää muualta tulleiden elämää Suomessa. Mankin mukaan tilanteessa, jossa vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa tarvitaan uusia analyyttisiä välineitä ymmärtää sitä, miten yhteiskunnallinen luokka toimii ja muotoutuu.
Suomessa maahanmuutto nähdään ensisijaisesti ongelmana, jota on hallittava. Keskustelua on leimannut huoli tulijoiden määrästä sekä siitä, millä perustein Suomeen tullaan. Yksin saapuvat miehet on nähty potentiaalisesti uhkaavina ja vähemmän tervetulleina kuin esimerkiksi perheelliset maahanmuuttajat. Niin kutsutusta ”työperäisestä maahanmuutosta ” on tullut yleisesti hyväksytty tapa suhtautua siirtolaisuuteen.
”Maahanmuuttajille ansiotyön tekeminen on ainoa väylä tulla hyväksytyksi. He eivät kaikkiin töihin kuitenkaan kelpaa vaan tietyille aloille kuten matalapalkkaisiin, naisenemmistöisiin töihin”, Laura Mankki Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Laura Mankki haastatteli vuosina 2013-2016 EU-maista sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita ihmisiä, jotka työskentelivät matalapalkkaisilla aloilla ja erityisesti siivousalalla Suomessa. Elämäkerta- ja jatkohaastatteluissa muualta tulleiden elämästä muodostui moniulotteinen kuva. Mankki analysoi haastateltaviaan erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa konteksteissa, jotka koskivat työmarkkinoiden hierarkkisia järjestyksiä, haastateltavien ristiriitaista suhdetta ammattiliittoihin, arjessa kohdattua rasismia sekä elämää uudessa maassa muotoilevia ja kannattelevia infrastruktuureita.
Maahanmuuttajien kohtaamat haasteet jäävät usein tunnistamatta
”Tutkimuksessani käytin teoreettisena lähestymistapana intersektionaalisuuden käsitettä, jonka avulla voidaan ymmärtää miten erilaiset tekijät kuten luokka, rotu, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja uskonto yhdessä vaikuttavat siihen, miten ihmisiä kohdellaan, luokitellaan ja kohdataan yhteiskunnassa”, Mankki selittää.
Tutkimuksessa käy ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset eivät tule näkyväksi perinteisen kansallisen luokkajärjestyksen mukaisesti. Sen sijaan muualta tulleiden toimijuus ja kamppailut jäävät usein tunnistamatta. Yhtäältä tämä johtuu siitä, että julkisessa keskustelussa kamppailujen näkyväksi tulemista määrittelee valkoisuuden normi. Vain valkoisesta ja länsimaalaisesta sekä pohjoismaalaisuudesta käyvät toiminnan muodot tunnistetaan ”oikeiksi”.
Eriarvoisuus on edelleen osa yhteiskuntaamme
”Tällä on sukupuolittuneita, luokkaistettuja ja rodullistettuja vaikutuksia siirtolaisten työelämään, asumisen mahdollisuuksiin ja esimerkiksi siihen miten he ajattelevat ammattiliitoista ja suomalaisesta yhteiskunnasta”, Mankki kommentoi.
Tutkimus ehdottaa, että intersektionaalisuuden avulla voimme välttää siirtolaisten stigmatisoinnin, ja ymmärtää sekä tukea paremmin niitä kamppailuja, joita maahanmuuttajat käyvät järjestäessään elämäänsä vieraassa maassa.
YTM Laura Mankin sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Suomessa töissä. Luokan, rodun ja sukupuolen intersektionaalisia kamppailuja" tarkastustilaisuus pidetään 28.6.2024 klo 12 alkaen Agora Auditorio 3, Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lena Näre (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Hannele Harjunen.
Lisätietoja:
Laura Mankki
050 571 5947
Laura Mankki on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuoksenniskan lukiosta vuonna 2002. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan valtio-oppi. Valmistuttuaan Mankki työskenteli Suomen eduskunnassa eduskunta-avustajana (2011–2013). Mankki on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimustaan Mankki teki Suomen Akatemian rahoittamassa Industrial Citizenship and Labour Mobility in the EU, a Migrant Centered Study of Estonia- Finland and Albania-Italy Labour Mobility -tutkimushankkeessa. Mankki on viime vuosina työskennellyt yliopisto-opettajana ja nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Lean Work Gender-hankeessa ja Koneen säätiön rahoittamassa EXMEN-hankkeessa. Väitöskirjan tekemistä on rahoittanut myös Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miten turvaamme ikääntyvien hoivan tulevaisuudessa? Huippututkimusyksikön tulokset julki 21.11.2025 Tiedekulmassa18.11.2025 10:05:39 EET | Tiedote
Vanhuspalveluiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja digitalisoituva yhteiskunta uhkaa jättää ikääntyneet katveeseen. Näistä ja muista hoivan ajankohtaisista kysymyksistä keskustellaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön päätösseminaarissa 21.11.2025 klo 13–15 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Tilaisuudessa esitellään keskeisimmät tutkimustulokset. Seminaarin juontaa toimittaja Tiina Merikanto, ja tilaisuutta voi seurata myös etänä.
Elomatic ja Jyväskylän yliopisto solmivat kumppanuuden: pääpaino turvallisuusteknologiassa18.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Konsultointi- ja suunnitteluyritys Elomatic ja Jyväskylän yliopisto aloittavat tiiviin yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista, edistää tiedonvaihtoa ja kasvattaa Jyväskylän alueen elinvoimaa. Kumppanuus keskittyy muun muassa turvallisuusteknologian osaamisen (CBRNE) kehittämiseen.
Uutuuskirja avaa osallisuuden merkitystä sosiaalityössä17.11.2025 08:58:00 EET | Tiedote
Mitä osallisuus tarkoittaa sosiaalityössä? Miten sosiaalipalveluiden asiakkaat voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa ja tulla aidosti kuulluiksi? Entä miten digitalisoituminen vaikuttaa osallisuuden kokemiseen? Tuoreessa Osallisuus sosiaalityössä -kirja osoittaa, että osallisuus ei ole vain tavoite vaan välttämätön osa sosiaalityötä. Tutkimusperustainen kirja tarjoaa työkaluja ja näkökulmia alan ammattilaisille.
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme