28.6.2024: Maahanmuuttajien kamppailujen tunnistamiseksi tarvitaan luokan, rodun ja sukupuolen tutkimista (Mankki)
YTM Laura Mankin tutkimus tuo esiin siirtolaisten moniulotteisia kamppailuja ja luo uusia tapoja käsitteellistää muualta tulleiden elämää Suomessa. Mankin mukaan tilanteessa, jossa vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa tarvitaan uusia analyyttisiä välineitä ymmärtää sitä, miten yhteiskunnallinen luokka toimii ja muotoutuu.
Suomessa maahanmuutto nähdään ensisijaisesti ongelmana, jota on hallittava. Keskustelua on leimannut huoli tulijoiden määrästä sekä siitä, millä perustein Suomeen tullaan. Yksin saapuvat miehet on nähty potentiaalisesti uhkaavina ja vähemmän tervetulleina kuin esimerkiksi perheelliset maahanmuuttajat. Niin kutsutusta ”työperäisestä maahanmuutosta ” on tullut yleisesti hyväksytty tapa suhtautua siirtolaisuuteen.
”Maahanmuuttajille ansiotyön tekeminen on ainoa väylä tulla hyväksytyksi. He eivät kaikkiin töihin kuitenkaan kelpaa vaan tietyille aloille kuten matalapalkkaisiin, naisenemmistöisiin töihin”, Laura Mankki Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Laura Mankki haastatteli vuosina 2013-2016 EU-maista sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita ihmisiä, jotka työskentelivät matalapalkkaisilla aloilla ja erityisesti siivousalalla Suomessa. Elämäkerta- ja jatkohaastatteluissa muualta tulleiden elämästä muodostui moniulotteinen kuva. Mankki analysoi haastateltaviaan erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa konteksteissa, jotka koskivat työmarkkinoiden hierarkkisia järjestyksiä, haastateltavien ristiriitaista suhdetta ammattiliittoihin, arjessa kohdattua rasismia sekä elämää uudessa maassa muotoilevia ja kannattelevia infrastruktuureita.
Maahanmuuttajien kohtaamat haasteet jäävät usein tunnistamatta
”Tutkimuksessani käytin teoreettisena lähestymistapana intersektionaalisuuden käsitettä, jonka avulla voidaan ymmärtää miten erilaiset tekijät kuten luokka, rotu, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja uskonto yhdessä vaikuttavat siihen, miten ihmisiä kohdellaan, luokitellaan ja kohdataan yhteiskunnassa”, Mankki selittää.
Tutkimuksessa käy ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset eivät tule näkyväksi perinteisen kansallisen luokkajärjestyksen mukaisesti. Sen sijaan muualta tulleiden toimijuus ja kamppailut jäävät usein tunnistamatta. Yhtäältä tämä johtuu siitä, että julkisessa keskustelussa kamppailujen näkyväksi tulemista määrittelee valkoisuuden normi. Vain valkoisesta ja länsimaalaisesta sekä pohjoismaalaisuudesta käyvät toiminnan muodot tunnistetaan ”oikeiksi”.
Eriarvoisuus on edelleen osa yhteiskuntaamme
”Tällä on sukupuolittuneita, luokkaistettuja ja rodullistettuja vaikutuksia siirtolaisten työelämään, asumisen mahdollisuuksiin ja esimerkiksi siihen miten he ajattelevat ammattiliitoista ja suomalaisesta yhteiskunnasta”, Mankki kommentoi.
Tutkimus ehdottaa, että intersektionaalisuuden avulla voimme välttää siirtolaisten stigmatisoinnin, ja ymmärtää sekä tukea paremmin niitä kamppailuja, joita maahanmuuttajat käyvät järjestäessään elämäänsä vieraassa maassa.
YTM Laura Mankin sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Suomessa töissä. Luokan, rodun ja sukupuolen intersektionaalisia kamppailuja" tarkastustilaisuus pidetään 28.6.2024 klo 12 alkaen Agora Auditorio 3, Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lena Näre (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Hannele Harjunen.
Lisätietoja:
Laura Mankki
050 571 5947
Laura Mankki on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuoksenniskan lukiosta vuonna 2002. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan valtio-oppi. Valmistuttuaan Mankki työskenteli Suomen eduskunnassa eduskunta-avustajana (2011–2013). Mankki on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimustaan Mankki teki Suomen Akatemian rahoittamassa Industrial Citizenship and Labour Mobility in the EU, a Migrant Centered Study of Estonia- Finland and Albania-Italy Labour Mobility -tutkimushankkeessa. Mankki on viime vuosina työskennellyt yliopisto-opettajana ja nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Lean Work Gender-hankeessa ja Koneen säätiön rahoittamassa EXMEN-hankkeessa. Väitöskirjan tekemistä on rahoittanut myös Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme